Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

Yhdistys käyttää vapaamuotoisena lyhenteenä PPLuomu tiedottaessaan jäsenilleen. PP Luomu on Suomen Luomuliiton jäsen. Yhdistyksessä on 121 tuottajajäsentä (2020) ja viisi kuluttajajäsentä. Maakunnassa on yhteensä 487 luomutilaa. Pohjois-Pohjanmaa on edelleen Suomen luomuin maakunta peltopinta-alaltaan.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää luonnonmukaista viljelyä sekä edistää yhteistyötä viljelijöiden kesken ja luonnonmukaista tuotantoa edistävien yhteisöjen ja viljelijöiden välillä. Yhdistys edistää kuluttajien tietoutta luonnonmukaisesti tuotetuista elintarvikkeista. Tarvittaessa yhdistys järjestää seminaareja ja vastaavia koulutustilaisuuksia, hankkii ja levittää tietoa, pitää yhteyttä samojen asioiden edistämiseksi toimiviin muihin yhteisöihin ja järjestää retkiä sekä muita vastavanlaisia tilaisuuksia jäsentensä kanssakäymiseen.

PPLuomu toivottaa kaikki alueen luomutuottajat mukaan yhdistykseen. Jäseneksi voit ilmoittautua tästä. Yhdistyksellä on uusitut Facebook-sivut. Käy tykkäämässä ja lukemassa sivustolta uusimmat postaukset. PPLuomu esittäytyy myös Luomuliiton jäsensivuilla Luomuliitto/jäsenet.

Jäsenenä saat maksutonta neuvontaa ja tukea niin liitolta kuin mentoritoiminnan kautta: neuvontaa ja tukea.

Yhdistyksen sähköposti:
ppluomu88@gmail.com

Yhdistyksen hallitus (2021):
puheenjohtaja Rauno Haapala, p. 050 536 5827

OHESSA HISTORIAA YHDISTYKSEN MATKAN VARRELTA.
Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys perustettiin vuonna 1988.

Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 1980 alettiin toteuttamaan yksittäisiä luonnonmukaisen viljelyn kokeiluja. Viljelijät alkoivat kokoontua yhä säännöllisemmin keskustelemaan yhteisistä asioista. Huhtikuussa 1988 järjestettiin Ruukin maatalousoppilaitoksella luonnonmukaisen viljelyn kurssi, johon oli saapunut parikymmentä kuulijaa. Luonnonmukaisesta viljelystä oli kertomassa agronomi Ilmari Schepel silloisesta Kainuun Maatalouskeskuksesta. Kurssia esitellyt paikallinen lehti Siikajokilaakso kertoi koulutusta käsitelleessä jutussaan, että kolmen päivän kurssi oli vakuuttanut osallistujat luomun järkevyydestä ja kannattavuudesta, joten kurssilaiset päättivät perustaa luomuyhdistyksen.

Lehtileike Siikajokilaakso 28.4.1988 N:o 32 s. 7
"Ruukissa opittiin luonnonmukaisuuteen"
Ruukissa pidetty luonnonmukaisen viljelyn kolmipäiväinen kurssi johti luomuyhdistyksen
perustamiseen (Siikajokilaakso 28.4.1988)

Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 19.5.1988. Ensimmäinen luomuhanke toteutettiin 1989 Ruukin kunnan ja lääninhallituksen rahoittamana. Silloinen Oulun Maatalouskeskus palkkasi vuonna 1990 ensimmäisen päätoimisen luomuneuvojan. Luomuneuvoja Lehto muistelee PPLuomun alkuaikojen olleen kiihkeää kokeilun, kehittämisen ja tutkimisen aikaa. ”Eturivin viljelijät halusivat haasteita uusien kokeilujen myötä. Jokaisella oli omia erilaisia painotuksia luomuun ryhtymiseen, mutta yhteistä kaikille oli halu tuottaa ruokaa terveellisesti ja myrkyttömästi.” (Lehto, haastattelu 7.5.2020.)

Lehtileike Siikajokilaakso 17.5.

"Perustava kokous Ruukissa: Luonnonmukaiset viljelijät yhdistyvät P-Pohjanmaalla"

Kaksi vuotta yhdistyksen perustamisvuoden jälkeen yhdistyksen alueella 50 tilaa oli ryhtynyt luomutuotantoon ja samana vuonna tuotettiin ensimmäiset luomumaitolitrat Limingan Osuusmeijerille

Alkuaikojen tilastointia löytyy Veijo Nykäsen 1991 kirjaamasta Luomuraportista:
”Vuosi 1990 oli luomun läpimurtovuosi Pohjois-Pohjanmaalla. Tuotannon kasvuun vaikutti valtion myöntämä luomutuki, jonka piiriin alueella kuului 54 tilaa. Kaikkiaan luomutiloja oli 81, joista Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistyksen tarkkailuun kuului 69 tilaa (yhteispinta-ala1273ha) ja Ekoviljelijöiden tarkkailuun 12 tilaa (yht. pinta-ala 150ha). Koska tilat kävivät läpi karanteeniajan, Pohjois-Pohjanmaan Luomutarkkailussa olevat tilat tuottivat luomutarkastettua tuotantoa vasta vuonna 1994. Odotettavissa oli noin 1300 hehtaarin luomusato. Tilat ovat Pohjois-Pohjanmaalla ylipäänsä suurempia kuin muualla Suomessa, keskikoko n. 17,5ha.
Puutarhatuotannossa on 15 tilaa, lihatuotannossa 11 tilaa, joista yksi on lammastila, yksi sikatila ja muut nautatiloja. Maitotilat ovat suurimpia eli keskimäärin 33,9 ha. Luomumaidon tuotanto kyseessä olevalla 15 tilalla on noin 1,3 milj. litraa vuodessa. Viljaa ja perunaa tuottavia tiloja on 20 kpl, joiden keskipinta-ala on noin 17,3ha.”