Isosuolla on maatyöt käynnissä, kun vanhaa turvesuota tasoitetaan ja valmistellaan aurinkokennojen asennusta varten. Isosuo on useamman vuoden ollut käyttämättömänä ja ollut joutomaana. Piakkoin alue pääsee taas tuottamaan energiaa, mutta tällä kertaa vuorossa on uusiutuva aurinkoenergia, jonka tuottamiseen Utajärvellä on otolliset sääolosuhteet.
Aurinkopuiston rakentuminen Utajärvelle on lähtenyt liikkeelle jo useita vuosia sitten tavoitteesta kehittää aluetta ja erityisesti Mustikkakankaan teollisuusaluetta, saada uutta energiaa ja kannustaa uusia yrityksiä sijoittumaan alueelle. Tuolloin tammikuussa 2021 tavoite oli olla ensimmäinen teollisuuskylä varmistetulla sähkönhinnalla. Tämän jälkeen on tapahtunut paljon; kymmeniä työntekijöitä, satoja yhteistyöpalavereita ja yli kymmenen tuhatta sähköpostia. Aurinkopuisto on Skartan rakennuttama ja investoima, Utajärven kunta on ollut mukana suunnittelupalavereissa ja mukana mahdollistamassa yrityksen sijoittumista alueelle. Suuren hankkeen kautta Utajärvi on Vikke Saarelaisen mukaan noussut esille kuntakentässä. Investointipäätös tehtiin loppuvuodesta 2023 ja teline- ja paneeliasennukset on tarkoitus aloittaa huhtikuun 2024 aikana maatöiden valmistuttua. Hankkeen kokonaisinvestointi on yli 70 miljoonaan euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Skarta Energyn hankeyhtiölle 13,3 miljoonaa euroa investointitukea.
Vikke Saarelainen avasi tilaisuuden kertomalla aurinkopuiston sijoittumisesta Utajärvelle.
Utajärvelle rakennettava aurinkopuisto on monella tapaa ollut veturina suuremman kokoluokan aurinkopuistojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kyseessä on ensimmäinen merkittävän kokoinen ja tällaiselle maa-alueelle rakennettava aurinkopuisto Suomessa. Näin ollen mallia ja kokemuksia on kerätty ympäri maailmaa muun muassa Kanadasta ja Espanjasta. Koska vastaavaa ei ole, on rakentamisen osalta paljon innovoitu myös insinöörien kesken heitelty myös mitä erikoisimpia ratkaisuja. Sähkötekniikan osalta käytetään valmiita, markkinoilta löytyviä ratkaisuja, joiden on todettu kestävän myös vaihtelevia sääolosuhteita hyytävistä pakkasista paahtaviin helteisiin.
Turvesuo valikoitui maankäytöllisistä syistä paikaksi aurinkopuistolle. Turpeennosto on lopetettu useita vuosia sitten ja maa on ollut joutomaana. Sille ei ole muita suunnitelmia, suomaalle ei kannata rakentaa, eikä sitä ole tarkoitus hyödyntää elintarviketeollisuudessakaan. Turvesoitakin on erilaisia ja Isosuo on tarkoitukseen kohtalainen. Sieltä on myös hyvät sähkön liittymismahdollisuudet verkkoon ja myös teollisuusalue lähellä, jossa sähköä käytetään runsaasti. Aloitustöiden osalta on paitsi tasoitettu kenttää, myös kuivatettu ja vedetty tarpeen mukaan vedelle reititykset, jonka kautta myös sadevesi saadaan siirrettyä pois alueelta. Kun aurinkopuiston suunnittelu aloitettiin, se oli tarkoitus sijoittaa Tunturisuolle. Aurinkokennot kiinnitetään maahan ruuvipaaluilla, jotka kiinnitetään huokoisemman turvekerroksen alla olevaan perusmaakerrokseen, jotta kiinnitys on tukeva, eivätkä suuret siipimäiset kennot nouse tuulen mukana maasta. Tunturisuolla turvekerros oli vielä paikoin useiden metrien paksuista, jolloin ruuvipaalujen tulisi olla huomattavan mittaisia ja kiinnittämisessäkin on oma urakka. Näin ollen tämä projekti siirtyi Isosuolle, jossa turvekerros on matalampi. Tunturisuon osalta suunnitelmia voidaan jatkaa tulevaisuudessa.
Myös aurinkopaneelien sijoittamista ilmansuuntien osalta, kallistuskulmat, telinerakennelmaa, rivitiheyttä, kaapelivetoja ja paneelityyppiä on suunniteltu ja tehty tuotanto- kannattavuus- ja hintalaskelmia. Paneelit tullaan asentamaan itä-länsi suuntaisiin riveihin niin, että paneelit on kohdistettu etelään. Suunnitteluvaiheessa on tarkkaan tutkittu eri kulmia ja auringonpaisteen mukaan kääntyviä paneeleita, mutta sopivimmaksi on valikoitunut kiinteä paneelirakennelma, johon asennetaan kaksipuoliset paneelit. Näin ollen myös hangesta heijastuvan kevätauringon säteiden energia saadaan talteen.
Rakentamisessa käytettävät komponentit ovat lähes kaikki kotimaisia, muutamia yksittäisiä osia lukuun ottamatta, joita ei Suomesta saa. Pelkästään sinkittyä terästä on tulossa 2,7 milj. kg ja alumiinia noin 900t kg.
Uuden rakentamisen myötä on tehty paljon työtä eri viranomaisten kanssa, sillä ohjeistuksia ei vielä ole ollut valmiina. On tullut hienoa työskennellä yhdessä, kertoa mitä tarkoittaa aurinkovoimalan rakentaminen ja mitä tulee ottaa huomioon. Me Utajärvellä yhdessä Skartan ja muiden projektin toimijoiden kanssa olemme luomassa uutta teollisuutta.
”Valmistuttuaan puisto tuottaa noin 97 GWh uusiutuvaa aurinkosähköä vuodessa, joka vastaa noin 16.000 kotitalouden vuotuista sähkön kulutusta.” (Lähde:Skarta Energy). Kyseessä on siis n. 6,4 kertaa Utajärven kokoisen kunnan vuosikulutus. Miksi rakentaa näin isoa puistoa? Uusiutuvan energian kautta syntyy uusia teknologioita, uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä mahdollisuus siirtyä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Sähköenergiaa on tarkoitus varastoida, jolloin sitä voidaan käyttää silloinkin, kun aurinkopuiston sähköntuotto on matalampaa. Lisäksi sähköä voi jatkojalostaa esimerkiksi vedyksi, jonka tuotantoon tarvitaan sähkön lisäksi Utajärveltä reippaasti saatavilla olevaa vettä. Vetyä taas voi edelleen jatkojalostaa. Uusiutuva sähkö tuo siis mukanaan mahdollisuudet tuleviin jatkohankkeisiin, uusiin työpaikkoihin ja uuteen liiketoimintaan. Suomi on 3-4 vuotta jäljessä Euroopan uusiutuvan energian tuotannossa, ja mikäli haluamme sähkön tuotannossa omavaraiseksi ja mukaan vetymarkkinoille.
Aurinkopaneelien käyttöikä on noin 40+10v, jonka jälkeen paneelien käyttöteho on noin 70% asennusvaiheen käyttötehosta. Paneelit siis ovat edelleen käyttökelpoisia ja tuottavat hyvin energiaa. Kun ne tulevat lopulta ikänsä päähän, voidaan osia kierrättää ja uudelleen käyttää muuhun tarkoitukseen. Tänä aikana jotain muita pienempiä osia voidaan joutua vaihtamaan.
Seppo Nuorala NYAB Finland Oy:sta kertoi muun muassa Isosuon työmaan aikataulusta.
Projektissa tehdään paljon uutta ja suunnitteluvaiheessa on kehitetty ja vertailtu toimintatapoja. Urakassa on kuitenkin mukana luotettavat ja kokeneet urakoitsijat. Aurinkopuiston tyyppisellä rakentamisella on myös muihin isoihin projekteihin verrattuna hyvät onnistumismahdollisuudet. Työ on toistoa, jossa tehdään useita yksittäisiä teline- ja paneeliasennuksia, jolloin toimintatapoja voidaan tarvittaessa muuttaa hyvinkin ketterästi.
Aurinkopuisto työllistää sekä rakentamisvaiheessa että mahdollisesti huoltotöissä paikallista työvoimaa. Aurinkokennojen pystyttämisvaiheessa työntekijätarve on noin 45-50 tekijää, johon alkuvaiheen henkilöt on saatu jo valittua. Lisäksi projektihenkilöstöä alueella on noin 30 henkilöä. Alkuvaihe aloitetaan suon itälaidasta pienemmällä tekijämäärällä ja sitä nostetaan urakan päästessä vauhtiin. Tehokkaan rakentamisen takaamiseksi tehdään prosessista nopea ja asennustelineistä yksinkertaisia. Myös aliurakoitsijoina ja yhteistöissä on pyritty hyödyntämään paikallisten yritysten palveluita. Urakkasopimukset on tehty hyvissä ajoin, jotta rakentaminen voidaan suorittaa jouhevasti. Tämän lisäksi tarvitaan vielä muun muassa lounaspalveluita, siivouspalveluita, jossain määrin majoituspalvelua, koneiden korjauspalveluita. Myös aurinkopuiston käyttöönoton jälkeen huolto- ja korjaustöihin tarvitaan osaava ammattilainen, tämän työn toteutustapa tarkentuu myöhemmin.
Aurinkopuiston maakenttää voi olla mahdollista hyödyntää esimerkiksi kasviviljelyyn tai muuhun käyttöön. Maailmalla on muun muassa kasvatettu puolivarjossa viihtyviä yrttejä, vihanneksia kuten persiljaa ja parsakaalta, sekä muita matalia kasveja tai sitä on voinut käyttää laidunmaana. Lisäksi vaihtoehtona voisi olla kukkien kasvatus ja kenties mehiläisten hoito, jolloin pesät voivat olla paneelikentän ulkopuolella. Mikäli sinua kiinnostaa maan hyödyntäminen, voit olla yhteydessä Yrityspuistoon. Viljelyn kannattavuudesta ja mahdollisuuksista voidaan tehdä yhdessä urakoitsijan kanssa laskelmia ja suunnitella eri vaihtoehtoja.
Kyseessä on suuri projekti, jonka aikana liikenne valtatie 22 varrella, kylällä ja puistoalueelle lisääntyy. Liikenteessä on enemmän sekä raskasta kalustoa että henkilöautoja, jonka lisäksi työmaa-alueella liikkuu työmaahenkilöstöä myös jalan. Tämä lisää turvallisuusriskiä alueella ja tapaturmien välttämiseksi ulkopuolisten liikkuminen alueella on kielletty. Tarkoitus on, että jokainen aamulla töihin tuleva pääsee turvallisesti kotiin työpäivän jälkeen. Turvallisuuden takaamiseksi tulee olla yhteiset säännöt, joihin kaikki sitoutuvat. Lisäksi neuvotteluista pelastuslaitoksen ja muiden päättäjien kanssa on käyty turvallisuuden takaamiseksi.
Aurinkopuistolla järjestetään avoimet ovet loppukesällä tai alkusyksystä, jolloin alueeseen pääsee tutustumaan ja kysymään lisää puiston toiminnasta. Tiedotamme tapahtumasta kunnan ja Yrityspuiston kanavissa, kun tilaisuuden ajankohta varmistuu.
Skarta Energy Oy, Sitema, NYAB Finland Oy, Wisol Oy kiittävät Utajärveä, utajärvisiä ja paikallisia yrityksiä sujuvasta yhteistyöstä hankkeen suunnitteluaikana ja nyt toteutuksen aikana.
Miia Oja
