Erinomainen tilaisuus yrittäjälle! Vuokrataan loistavalla sijainnilla vilkkaan tien varrella sijaitseva liikehuoneisto, jossa on aiemmin toiminut suosittu leipomokahvila. Tämä 364 m²:n kokoinen tila sopii erinomaisesti ravintola- ja kahvilatoimintaan.
Tilan ominaisuudet:
Hyväkuntoinen valoisa ja remontoitu kiinteistö
Toimiva keittiötila
Ilmastointi ja hyvä ilmanvaihto
Sijainti:
Vilkkaan valtatie 22:n varrella, näkyvällä paikalla
Sähkölatauspiste pihalla
Helppo pääsy julkisilla ja autolla
Lähellä muita palveluita ja kauppoja
Bussipysäkki pihalla
Tule suunnittelemaan toimintaa kanssamme tai lähetä liiketoimintasuunnitelma meille.
Lisätiedot ja esittelyt: Ota yhteyttä numeroon 040 6328805 tai sähköpostitse osoitteeseen vuokko.paso@utajarvi.fi Tervetuloa tutustumaan!
Hei Yrittäjä! Kerro meille, minkälaisista tapahtumista olisit kiinnostunut Utajärvellä.
Suunnittelemme Utajärvelle työpajasarjaa kasvusta kiinnostuneille yrittäjille. Työpajat järjestettäisiin syksyllä 2024, ja niiden läpileikkaavana teemana on kasvu ja liiketoiminnan kehittäminen. Työpajoissa ei kalvosulkeisia tai luentoja ole, vaan tehdään yhdessä ”ota läppäri mukaan ja tule oppimaan” -hengessä. Työpajat on suunniteltu vastaamaan sekä toimivan yrityksen tarpeita, että yritystoimintaa suunnitelevien ja aloittavien yritysten tarpeita. Tehtäviä voi tehdä oman yrityksen tai yrityssuunnitelmien kulmalta.
Lisäksi kyselyssä kysytään muista koulutus- ja tapahtumatoiveista sekä ns. ”korttikoulutuksista”.
Utajärven Yrityspuiston järjestämät tapahtumat ovat avoimia kaikille yrityksille toimialasta, iästä ja koosta riippumatta.
Utajärven Yrityspuiston yrittäjille suunnatuissa tapahtumissa on mukana ja järjestämässä KASVA – Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI-toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä hanketta. KASVA-hanke on Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivien yrityspalvelutoimijoiden, yrittäjien, tutkijoiden ja innovaatiotoimijoiden yhteishanke. Ryhmähankkeen päätoteuttajana on Oulun Yliopisto ja Utajärven Yrityspuiston ohella osatoteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Limingan kunta, Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä sekä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Isosuolla on maatyöt käynnissä, kun vanhaa turvesuota tasoitetaan ja valmistellaan aurinkokennojen asennusta varten. Isosuo on useamman vuoden ollut käyttämättömänä ja ollut joutomaana. Piakkoin alue pääsee taas tuottamaan energiaa, mutta tällä kertaa vuorossa on uusiutuva aurinkoenergia, jonka tuottamiseen Utajärvellä on otolliset sääolosuhteet.
Aurinkopuiston rakentuminen Utajärvelle on lähtenyt liikkeelle jo useita vuosia sitten tavoitteesta kehittää aluetta ja erityisesti Mustikkakankaan teollisuusaluetta, saada uutta energiaa ja kannustaa uusia yrityksiä sijoittumaan alueelle. Tuolloin tammikuussa 2021 tavoite oli olla ensimmäinen teollisuuskylä varmistetulla sähkönhinnalla. Tämän jälkeen on tapahtunut paljon; kymmeniä työntekijöitä, satoja yhteistyöpalavereita ja yli kymmenen tuhatta sähköpostia. Aurinkopuisto on Skartan rakennuttama ja investoima, Utajärven kunta on ollut mukana suunnittelupalavereissa ja mukana mahdollistamassa yrityksen sijoittumista alueelle. Suuren hankkeen kautta Utajärvi on Vikke Saarelaisen mukaan noussut esille kuntakentässä. Investointipäätös tehtiin loppuvuodesta 2023 ja teline- ja paneeliasennukset on tarkoitus aloittaa huhtikuun 2024 aikana maatöiden valmistuttua. Hankkeen kokonaisinvestointi on yli 70 miljoonaan euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Skarta Energyn hankeyhtiölle 13,3 miljoonaa euroa investointitukea.
Vikke Saarelainen avasi tilaisuuden kertomalla aurinkopuiston sijoittumisesta Utajärvelle.
Utajärvelle rakennettava aurinkopuisto on monella tapaa ollut veturina suuremman kokoluokan aurinkopuistojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kyseessä on ensimmäinen merkittävän kokoinen ja tällaiselle maa-alueelle rakennettava aurinkopuisto Suomessa. Näin ollen mallia ja kokemuksia on kerätty ympäri maailmaa muun muassa Kanadasta ja Espanjasta. Koska vastaavaa ei ole, on rakentamisen osalta paljon innovoitu myös insinöörien kesken heitelty myös mitä erikoisimpia ratkaisuja. Sähkötekniikan osalta käytetään valmiita, markkinoilta löytyviä ratkaisuja, joiden on todettu kestävän myös vaihtelevia sääolosuhteita hyytävistä pakkasista paahtaviin helteisiin.
Turvesuo valikoitui maankäytöllisistä syistä paikaksi aurinkopuistolle. Turpeennosto on lopetettu useita vuosia sitten ja maa on ollut joutomaana. Sille ei ole muita suunnitelmia, suomaalle ei kannata rakentaa, eikä sitä ole tarkoitus hyödyntää elintarviketeollisuudessakaan. Turvesoitakin on erilaisia ja Isosuo on tarkoitukseen kohtalainen. Sieltä on myös hyvät sähkön liittymismahdollisuudet verkkoon ja myös teollisuusalue lähellä, jossa sähköä käytetään runsaasti. Aloitustöiden osalta on paitsi tasoitettu kenttää, myös kuivatettu ja vedetty tarpeen mukaan vedelle reititykset, jonka kautta myös sadevesi saadaan siirrettyä pois alueelta. Kun aurinkopuiston suunnittelu aloitettiin, se oli tarkoitus sijoittaa Tunturisuolle. Aurinkokennot kiinnitetään maahan ruuvipaaluilla, jotka kiinnitetään huokoisemman turvekerroksen alla olevaan perusmaakerrokseen, jotta kiinnitys on tukeva, eivätkä suuret siipimäiset kennot nouse tuulen mukana maasta. Tunturisuolla turvekerros oli vielä paikoin useiden metrien paksuista, jolloin ruuvipaalujen tulisi olla huomattavan mittaisia ja kiinnittämisessäkin on oma urakka. Näin ollen tämä projekti siirtyi Isosuolle, jossa turvekerros on matalampi. Tunturisuon osalta suunnitelmia voidaan jatkaa tulevaisuudessa.
Myös aurinkopaneelien sijoittamista ilmansuuntien osalta, kallistuskulmat, telinerakennelmaa, rivitiheyttä, kaapelivetoja ja paneelityyppiä on suunniteltu ja tehty tuotanto- kannattavuus- ja hintalaskelmia. Paneelit tullaan asentamaan itä-länsi suuntaisiin riveihin niin, että paneelit on kohdistettu etelään. Suunnitteluvaiheessa on tarkkaan tutkittu eri kulmia ja auringonpaisteen mukaan kääntyviä paneeleita, mutta sopivimmaksi on valikoitunut kiinteä paneelirakennelma, johon asennetaan kaksipuoliset paneelit. Näin ollen myös hangesta heijastuvan kevätauringon säteiden energia saadaan talteen.
Rakentamisessa käytettävät komponentit ovat lähes kaikki kotimaisia, muutamia yksittäisiä osia lukuun ottamatta, joita ei Suomesta saa. Pelkästään sinkittyä terästä on tulossa 2,7 milj. kg ja alumiinia noin 900t kg.
Uuden rakentamisen myötä on tehty paljon työtä eri viranomaisten kanssa, sillä ohjeistuksia ei vielä ole ollut valmiina. On tullut hienoa työskennellä yhdessä, kertoa mitä tarkoittaa aurinkovoimalan rakentaminen ja mitä tulee ottaa huomioon. Me Utajärvellä yhdessä Skartan ja muiden projektin toimijoiden kanssa olemme luomassa uutta teollisuutta.
”Valmistuttuaan puisto tuottaa noin 97 GWh uusiutuvaa aurinkosähköä vuodessa, joka vastaa noin 16.000 kotitalouden vuotuista sähkön kulutusta.” (Lähde:Skarta Energy). Kyseessä on siis n. 6,4 kertaa Utajärven kokoisen kunnan vuosikulutus. Miksi rakentaa näin isoa puistoa? Uusiutuvan energian kautta syntyy uusia teknologioita, uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä mahdollisuus siirtyä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Sähköenergiaa on tarkoitus varastoida, jolloin sitä voidaan käyttää silloinkin, kun aurinkopuiston sähköntuotto on matalampaa. Lisäksi sähköä voi jatkojalostaa esimerkiksi vedyksi, jonka tuotantoon tarvitaan sähkön lisäksi Utajärveltä reippaasti saatavilla olevaa vettä. Vetyä taas voi edelleen jatkojalostaa. Uusiutuva sähkö tuo siis mukanaan mahdollisuudet tuleviin jatkohankkeisiin, uusiin työpaikkoihin ja uuteen liiketoimintaan. Suomi on 3-4 vuotta jäljessä Euroopan uusiutuvan energian tuotannossa, ja mikäli haluamme sähkön tuotannossa omavaraiseksi ja mukaan vetymarkkinoille.
Aurinkopaneelien käyttöikä on noin 40+10v, jonka jälkeen paneelien käyttöteho on noin 70% asennusvaiheen käyttötehosta. Paneelit siis ovat edelleen käyttökelpoisia ja tuottavat hyvin energiaa. Kun ne tulevat lopulta ikänsä päähän, voidaan osia kierrättää ja uudelleen käyttää muuhun tarkoitukseen. Tänä aikana jotain muita pienempiä osia voidaan joutua vaihtamaan.
Seppo Nuorala NYAB Finland Oy:sta kertoi muun muassa Isosuon työmaan aikataulusta.
Projektissa tehdään paljon uutta ja suunnitteluvaiheessa on kehitetty ja vertailtu toimintatapoja. Urakassa on kuitenkin mukana luotettavat ja kokeneet urakoitsijat. Aurinkopuiston tyyppisellä rakentamisella on myös muihin isoihin projekteihin verrattuna hyvät onnistumismahdollisuudet. Työ on toistoa, jossa tehdään useita yksittäisiä teline- ja paneeliasennuksia, jolloin toimintatapoja voidaan tarvittaessa muuttaa hyvinkin ketterästi.
Aurinkopuisto työllistää sekä rakentamisvaiheessa että mahdollisesti huoltotöissä paikallista työvoimaa. Aurinkokennojen pystyttämisvaiheessa työntekijätarve on noin 45-50 tekijää, johon alkuvaiheen henkilöt on saatu jo valittua. Lisäksi projektihenkilöstöä alueella on noin 30 henkilöä. Alkuvaihe aloitetaan suon itälaidasta pienemmällä tekijämäärällä ja sitä nostetaan urakan päästessä vauhtiin. Tehokkaan rakentamisen takaamiseksi tehdään prosessista nopea ja asennustelineistä yksinkertaisia. Myös aliurakoitsijoina ja yhteistöissä on pyritty hyödyntämään paikallisten yritysten palveluita. Urakkasopimukset on tehty hyvissä ajoin, jotta rakentaminen voidaan suorittaa jouhevasti. Tämän lisäksi tarvitaan vielä muun muassa lounaspalveluita, siivouspalveluita, jossain määrin majoituspalvelua, koneiden korjauspalveluita. Myös aurinkopuiston käyttöönoton jälkeen huolto- ja korjaustöihin tarvitaan osaava ammattilainen, tämän työn toteutustapa tarkentuu myöhemmin.
Aurinkopuiston maakenttää voi olla mahdollista hyödyntää esimerkiksi kasviviljelyyn tai muuhun käyttöön. Maailmalla on muun muassa kasvatettu puolivarjossa viihtyviä yrttejä, vihanneksia kuten persiljaa ja parsakaalta, sekä muita matalia kasveja tai sitä on voinut käyttää laidunmaana. Lisäksi vaihtoehtona voisi olla kukkien kasvatus ja kenties mehiläisten hoito, jolloin pesät voivat olla paneelikentän ulkopuolella. Mikäli sinua kiinnostaa maan hyödyntäminen, voit olla yhteydessä Yrityspuistoon. Viljelyn kannattavuudesta ja mahdollisuuksista voidaan tehdä yhdessä urakoitsijan kanssa laskelmia ja suunnitella eri vaihtoehtoja.
Kyseessä on suuri projekti, jonka aikana liikenne valtatie 22 varrella, kylällä ja puistoalueelle lisääntyy. Liikenteessä on enemmän sekä raskasta kalustoa että henkilöautoja, jonka lisäksi työmaa-alueella liikkuu työmaahenkilöstöä myös jalan. Tämä lisää turvallisuusriskiä alueella ja tapaturmien välttämiseksi ulkopuolisten liikkuminen alueella on kielletty. Tarkoitus on, että jokainen aamulla töihin tuleva pääsee turvallisesti kotiin työpäivän jälkeen. Turvallisuuden takaamiseksi tulee olla yhteiset säännöt, joihin kaikki sitoutuvat. Lisäksi neuvotteluista pelastuslaitoksen ja muiden päättäjien kanssa on käyty turvallisuuden takaamiseksi.
Aurinkopuistolla järjestetään avoimet ovet loppukesällä tai alkusyksystä, jolloin alueeseen pääsee tutustumaan ja kysymään lisää puiston toiminnasta. Tiedotamme tapahtumasta kunnan ja Yrityspuiston kanavissa, kun tilaisuuden ajankohta varmistuu.
Skarta Energy Oy, Sitema, NYAB Finland Oy, Wisol Oy kiittävät Utajärveä, utajärvisiä ja paikallisia yrityksiä sujuvasta yhteistyöstä hankkeen suunnitteluaikana ja nyt toteutuksen aikana. Miia Oja
Vuokrattavana noin 1000m2 lämmintä hallitilaa Utajärvellä 1.5.2024 alkaen, osoitteessa Mustikkakankaantie 4. Tiloissa toimisto- ja sosiaalitilat ja useita nosto-ovia eri puolilla hallia.
Oulun Seudun Sähkö jatkaa investointejaan aurinkosähkön tuotantoon. Utajärvelle rakennettava aurinkosähköpuisto valikoitui mukaan EU:n puhtaan energian rakentamista edistävään rahoitusohjelmaan.
Utajärven aurinkosähköpuisto on Oulun Seudun Sähkön toinen toteutukseen lähtevä aurinkosähköhanke. Puistoon tulee peräti 30 000 aurinkopaneelia, jotka tuottavat sähköenergiaa valtakunnan sähköverkkoon keskimäärin noin 20 000 megawattituntia vuodessa. Tämä vastaa noin neljää prosenttia yhtiön toimialueella käytettävästä sähköstä ja riittäisi lämmittämään noin tuhat sähkölämmitteistä omakotitaloa vuosittain. Puisto rakentuu Utajärven Loukkaanarolle noin 25 hehtaarin peltomaa-alueelle, jota ei ole käytetty viljan viljelyyn. Alueen sijainti on otollinen aurinkopuistolle sekä rakentamisen että sähköverkkoon liittämisen näkökulmasta.
Oulun Seudun Sähkön tavoitteena on, että sen kaikki sähkö- ja lämpöenergia on tuotettu uusiutuvilla tuotantomuodoilla.
Aiomme rakentaa kaikkiaan noin 100 megawattia aurinkosähköä. Aurinkosähköpuiston rakentaminen Limingan Ruotsinojalla on juuri alkanut. Kun Loukkaanaron rakentamien käynnistyy, meillä on toteutuksessa noin kolmasosa tavoitteestamme, sanoo Oulun Seudun Sähkön aurinkovoimasta vastaava johtaja Jukka Kaarre.
Aurinkosähköpuiston rakentaminen toteutetaan yhteistyössä Oomi Solar Oy:n kanssa, joka vastaa Loukkaanaron aurinkosähköpuiston suunnittelusta ja rakentamisesta. Oomi Solar on ollut Oulun Seudun Sähkön kumppanina kehittämässä hanketta jo ennen lupavaiheen aloittamista. Utajärvelle rakennettava aurinkopuisto on Oomi Solarin suurin tähän asti rakennusvaiheeseen edenneistä hankkeista.
Näemme, että yhä suurempia aurinkopuistoja ryhdytään rakentamaan myös Suomessa. Oomi Solar on vahvassa kasvussa ja kehittänyt hankeratkaisuja entistä suurempiin puistoratkaisuihin, kertoo Oomi Solarin toimitusjohtaja Olli Tuomivaara.
Hankkeen kustannusarvio on 10 miljoonaa euroa ja sille on myönnetty RENEWFM EU:n rahoitusohjelman mukaista Luxemburgin investointitukea. Utajärven aurinkosähköhanke oli mukana ensimmäisessä tämän rahoitusmekanismin puitteissa toteutetussa kilpailutuksessa, josta se valikoitui tuettavien hankkeiden joukkoon ja eteni koko rahoitusohjelman ensimmäisenä hankkeena allekirjoitukseen saakka. Tuen saannin edellytyksenä oli teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyinen toteutus. Utajärven puisto täytti nämä kriteerit ja hankkeelle myönnettiin kaikkiaan 2,35 miljoonan euron tuki. Puiston arvioidaan valmistuvan vuoden 2025 loppuun mennessä.
Lisätietoja antaa: Jukka Kaarre, johtaja, aurinkovoima, Oulun Seudun Sähkö: 040 823 1415, jukka.kaarre@oss.fi
Skarta Energy Oy on käynnistänyt Utajärven Isosuon aurinkopuiston rakennustyöt. Isosuon alue sijoittuu Mustikkakankaan teollisuusalueen kohdalle, junaradan toiselle puolella, joka on noin neljä kilometriä Utajärven keskustaajamasta. Aurinkopuisto rakentuu noin 133 hehtaarin alueelle ja on kapasiteetiltaan 102,5 MWp:n eli noin 80 MWa:n (liityntäteho).
Raskasta liikennettä näkyy kevään aikana Utajärven taajamassa, kun sekä Puolangan, VT 22:n että Tunturisuon suunnasta Kormuntietä kuljetetaan työmaalle aineksia. Puiston rakentamistyöt ovat alkaneet varastoalueiden ja tukikohdan rakentamisella. Toimituksia tulee alueelle jatkossakin, joskin liikenteen määrä hieman rauhoittuu kesää kohden. Tavoitteena on, että työmaa aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa. Työmaakylttien avulla varoitetaan rakennustyöstä sekä ohjataan kulkijoita kiertämään työmaa.
Aurinkopuiston pääurakoitsijana toimi NYAB Finland Oy. Rakentaminen kestää kaksi vuotta ja puisto on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain, siten että kokonaisuus on valmis vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana.
Valmistuttuaan puisto tuottaa noin 97 GWh uusiutuvaa aurinkosähköä vuodessa, joka vastaa noin 16.000 kotitalouden vuotuista sähkön kulutusta. Isosuolle rakennettava Skartan aurinkopuisto on Suomen yksi ensimmäisistä Fingridin kantaverkkoon yhdistettävistä aurinkopuistoista. Hanke on saanut Euroopan unionin rahoitusta.
Rakentaminen näyttäytyy positiivisesti kuntalaisille, sillä puisto työllistää paljon paikallisia työntekijöitä ja alueen palveluita tarvitaan runsaasti kuten päivittäistavara, siivous- ja ruokapalveluita. Aurinkopuiston rakentamisesta on suunnitteilla kuntalaisilta huhtikuun alussa. ”Teemme tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja olemme iloisia, että aurinkopuisto alkaa rakentua. Mikäli hankkeesta tulee kysyttävää voi urakoitsijoihin ja meihin olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.” Toteaa Utajärven Yrityspuisto Oy:n toimitusjohtaja Vuokko Paso.
Lisätietoja: Simo Rintakari Project Manager Skarta Energy Oy +358 40 651 6322 simo.rintakari@skarta.fi
Seppo Nuorala Projektipäällikkö NYAB +358 40 770 3254 seppo.nuorala@nyabgroup.com
Aurinkopuiston ympäristöön ja liikenteeseen liittyvät asiat Vesa Vahtola Site Manager NYAB Finland Oy +358 40 7400 940 vesa.vahtola@nyabgroup.com
Yrittäminen Utajärvellä Vuokko Paso 0406328805 toimitusjohtaja Utajärven Yrityspuisto Oy vuokko.paso@utajarvi.fi
Yritysneuvonta, siivous- ja ruokapalveluiden tarjoajat ja kuntalaisilta Tiia Juntunen Yrityskehittäjä Utajärven Yrityspuisto Oy 0407179706 tiia.juntunen@utajarvi.fi
Hei sinä utajärveläinen yrittäjä, nyt pyytäisimme juuri sinulta palautetta yhteistyöstämme. Jokainen vastaus on meille erittäin tärkeä, joten toivommekin, että jokainen yrittäjä vastaa kyselyyn. Kyselyyn voivat vastata kaikki yrittäjät.
Kuntabarometri -kyselyllä kartoitetaan joka toinen vuosi kuntien, kehitysyhtiöiden ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti.
Utajärven kunta päivittää osoitetietojärjestelmää Utajärven keskustan alueella.
Utajärven Yrityspuisto Oy:n uusi käyntiosoite on Vanhatie 1, 91600 Utajärvi (ennen Vanhatie 29). Emme kuitenkaan ole muuttamassa, vaan meidät löytää jatkossakin Roomarin tiloista.
Postiosoitteeseen Utajärven Yrityspuisto Oy, PL 18, 91601 Utajärvi ei tule muutoksia.
Lisätietoja osoitetietojärjestelmän päivityksestä Utajärven kunnan tiedotteessa.
Utajärven Yrityspuisto Oy ja Utajärven kunta tavoittelevat yhtenä ensimmäisistä kunnista Suomessa vedyn paikallista tuottamista ja jakelua. Kumppanina on Oulun yliopisto, joka selvittää monitieteisessä tutkimuksessa vedyn tuotantoa ja käyttöä teollisuudessa ja raskaassa liikenteessä. Yhteistyössä edistetään myös vedyn jakeluverkostoa ja varastointia. Vedyn tuotantoon on tarkoitus käyttää vihreää sähköä, jota saadaan Utajärvelle rakenteilla olevasta aurinkosähkövoimalasta. Kunnassa on kaavoitettuna alue myös tuulipuistolle. Tutkimushankkeessa selvitetään lisäksi aurinkovedyn eli valokatalyyttisesti ilman sähköenergiaa tuotetun vedyn teknillistaloudellista soveltuvuutta uusiutuvaksi energiaksi arktisissa olosuhteissa ja kehitetään siihen pohjautuvia ratkaisuja vedyn tuotantoon Pohjois-Suomen oloissa. Tarkoitus on kehittää aurinkovetyreaktorin prototyyppi, jolla olisi myös kaupallisia edellytyksiä. Suunnitelmaan sisältyy ajoneuvojen tankkausaseman rakentaminen Utajärvelle valtatie 22:n varteen. Sitä varten selvitetään aseman rakenne, arvioidaan sen käyttöaste ja toimivuus sekä tehdään laskelmat liikennepolttoaineena tarvittavan vedyn määrästä ja taloudellisuudesta.
Vety on puhdas, edullinen ja realistinen energiamuoto liikenteeseen. ”Suomi on jälkijunassa vedyn käytössä liikennepolttoaineena. Meillä ei ole vielä yhtään vetytankkausasemaa, mikä estää esimerkiksi vetyrekkojen käyttöönoton. Ilman energian logistiikan kuntoon saattamista vihreä siirtymä on peruttu”, sanoo tutkimuksen vastuullinen johtaja, autoalan liiketoiminnan professori Jouni Juntunen Oulun yliopistosta.
Juntusen mukaan erityisen merkittävää on tutkimuksen panostus aurinkovedyn tuotantoon ja vedyn varastointi- ja kuljetusratkaisuihin, jotka mahdollistavat energian tehokkaan tuotannon, säilytyksen ja logistiikan.
”Utajärven kunnassa uusiutuvaa energiaa tullaan valmistamaan teollisuusalueen käyttöön Skarta Oy:n toimesta. Tällä voidaan mahdollistaa vedyn paikallinen tuotanto ja paikallisen vedyntankkauksen pilotointi ja käyttöönotto valtatie 22:n varteen. Hanke antaa uusia avauksia tämän toteuttamiseen, ja olemme kuntana innokkaasti mukana”, kunnanjohtaja Anne Sormunen toteaa.
Tutkimustuloksia hyödynnetään hiilineutraalien ja ympäristöystävällisten energiaratkaisujen kehittämisessä ja siirtymisessä kohti vetytaloutta. Käytännössä tulokset edistävät vetytankkausasemien ja -verkoston kehittämistä ja vedyn saattamista liikennepolttoaineeksi.
Hanketta koordinoi Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu ja sitä on valmisteltu Oulun yliopiston Kvantum-instituutin, Materiaali- ja konetekniikan tutkimusyksikön sekä Nano- ja molekyylisysteemien tutkimusyksikön kanssa. Hankkeessa ovat mukana Utajärven kunta, Utajärven Yrityspuisto Oy, Skarta Oy, Wetteri Power Oy, Pohjaset Oy ja Autoalan keskusliitto.
Hanke toteutetaan 1.9.2023–28.2.2026 ja sitä rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
Yhteyshenkilöt Vastuullinen johtaja, professori Jouni Juntunen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, p. 050 3503464, jouni.juntunen@oulu.fi Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen, p. 040 4826444, anne.sormunen@utajarvi.fi
Mustikkakankaan teollisuusalue kasvaa ja kehittyy. Muutaman vuoden sisään valtatie 22 varrella ja Kajaani-Oulu junaradan läheisyydessä sijaitsevalle Mustikkakankaan teollisuusalueelle on muun muassa tehty uusia teitä ja uusi liittymä kasvaneen liikenteen tarpeisiin.
Utajärven alueelle on suunnitteilla runsaasti yritysinvestointeja. Teollisuusalueen laajentaminen ja kaavoitus ovat käynnissä. Tavoitteena on laajentaa teollisuusalue 500 ha kokoiseksi, vähähiilisen energiantuotannon, varastoinnin ja jatkojalostuksen sekä vähähiilistä energiaa hyödyntävän uuden yritystoiminnan tarpeisiin.
Alueen sorakankainen maasto tarjoaa erinomaisen ja edullisen rakennuspaikan. Häiriötön sähkönsaanti on jo varmistettu omaa 400 kV linjaa pitkin viereiseltä Utasen voimalaitokselta valtakunnan kantaverkosta.
Teollisuusalueella toimii yhteensä noin 30 yritystä ja olemassa olevat yritykset kasvattavat aktiivisesti omaa liiketoimintaansa alueella. Orasko Oy:n uusi lajittelulinja on toiminut puolitoista vuotta ja sahaa on kehitetty investoimalla kuivaamoon, omaan lämpölaitokseen ja pakkaamoon, joiden käyttö alkaa vuoden 2024 aikana. Mustikkakankaan yritykset saavat synergiaetuja aktiivisesta keskinäisestä yhteistyöstä, esimerkiksi Oraskon sahan sivutuotetta käytetään GRK Suomi Oy:n biohiililaitoksen raaka-aineena. GRKlla on valmisteilla myös pellettitehdas, joka hyödyntää biohiilen tuotannosta tulevaa lämpöenergiaa.
Laadukkaita tasamaa rakennuspaikkoja on saatavilla myös uusille yrityksille. Jos haluat sijoittua Utajärvelle, ota yhteyttä Utajärven Yrityspuistoon, niin mahdollistamme tarpeidenne mukaisen tontin!
Myös Utajärven kuntataajaman vieressä, valtatie 22 länsipuolella sijaitsevaa Lämpötien yritysaluetta kehitetään. Sieltä on mahdollista saada kevyemmän, ei raskaan teollisuuden yrittämiseen tarkoitettuja edullisia rakennuspaikkoja.
Mustikkakankaan teollisuusalue laajenee itään kohti Vaalaa. Teollisuusalueen uudet tiet näkyvät kuvan vasemmalla ja oikealla reunalla.
Tämä artikkeli on julkaistu aiemmin Utajärven Talvi 2023 -lehdessä. Lehti löytyy kokonaisuudessaan VKK-Median lehtiarkistosta.
