Julkaistu

Utajärven Yrityspuisto Oy:n uutena toimitusjohtajana aloittaa Janne Rautio

Utajärven Yrityspuiston hallitus on valinnut yhtiölle uuden toimitusjohtajan. Rekrytointiprosessi käynnistettiin, kun nykyinen toimitusjohtaja Vuokko Paso ilmoitti jäävänsä ansaitulle eläkkeelle syyskuussa 2026. Paso on johtanut yhtiötä vuosina 2016–2026, ja hänen kaudellaan Yrityspuiston toiminta on vakiintunut nykyiseen, monipuoliseen muotoonsa. Kunnanhallitus hyväksyi tänään Utajärven Yrityspuisto Oy:n esityksen Utajärven Yrityspuisto Oy:n toimitusjohtajan valinnasta.

Jannella on pitkä kokemus yritysten, teollisuuden, myynnin johtamisen ja aluekehittämisen parista. Viime vuodet hän on työskennellyt Kemin Digipoliksessa vihreän siirtymän, kiertotalouden, energia-alan ja teollisten kehittämishankkeiden parissa.

Oulusta kotoisin olevalle Jannelle seutu on tuttu myös vapaa-ajalta, ja suvun mökki Oulujärvellä on kuulunut elämään lapsuudesta asti.

Janne aloittaa tehtävässä vaiheessa, jossa Utajärvellä tapahtuu paljon yritysten, uusien investointien, kiertotalouden, energian ja matkailun suunnalla.

Ensimmäiseksi Janne aikoo tutustua alueen yrityksiin, kunnan toimijoihin ja muihin yhteistyökumppaneihin.

“Aluksi tärkeintä on kuunnella ja oppia tuntemaan yritykset, ihmiset ja meneillään olevat asiat. Yrityspuiston tehtävä on tehdä käytännön työtä sen eteen, että Utajärvellä on hyvä yrittää, investoida ja kehittää uutta.”

Janne aloittaa tehtävässä elokuussa.

Julkaistu

Utajärven Yrityspuisto Oy:lle valittiin uusi toimitusjohtaja

Utajärven Yrityspuiston hallitus on valinnut yhtiölle uuden toimitusjohtajan. Rekrytointiprosessi käynnistettiin, kun nykyinen toimitusjohtaja Vuokko Paso ilmoitti jäävänsä ansaitulle eläkkeelle syyskuussa 2026. Paso on johtanut yhtiötä vuosina 2016–2026, ja hänen kaudellaan Yrityspuiston toiminta on vakiintunut nykyiseen, monipuoliseen muotoonsa.

Utajärven Yrityspuisto Oy tarjoaa maksuttomia yrityspalveluja, kuten yritysneuvontaa ja koulutuksia. Lisäksi yhtiö vuokraa toimitiloja ja teollisuustontteja sekä markkinoi Utajärveä houkuttelevana yritysalueena. Keskeinen osa toimintaa on myös erilaisten kehityshankkeiden hallinnointi, joiden tavoitteena on vahvistaa alueen elinvoimaa ja yritystoiminnan edellytyksiä.

Toimitusjohtajan tehtävä herätti laajaa kiinnostusta, ja hakijoiden joukosta löytyi monipuolista osaamista eri aloilta. Esivalintojen jälkeen syvällisempiin haastatteluihin kutsuttiin viisi hakijaa, joista kolme eteni soveltuvuusarviointeihin.

Huolellisen valintaprosessin päätteeksi hallitus valitsi yksimielisesti uudeksi toimitusjohtajaksi Janne Raution. Päätös on ehdollinen siihen saakka, kunnes Utajärven kunnanhallitus antaa kantansa asiaan kokouksessaan 9.6. omistajaohjauksen mukaisesti.

Uuden toimitusjohtajan on tarkoitus aloittaa tehtävässään elokuun alussa.

Hallitus, Utajärven Yrityspuisto Oy

Julkaistu

Amptankin datakeskushanke etenee

Sveitsiläis-suomalaiseen AmpTank -konserniin kuuluva Data Tank AG on saanut lainvoimaisen rakennusluvan 200 MW:n datakeskuksen rakentamiseen Utajärvellä utajärveläisen datakeskusyhtiönsä Data Tank Nordic Oy:n kautta. Hankkeen rakentamisen odotetaan alkavan vuoden 2026 toisella puoliskolla. Suunnitteluun sisällytetään 200 MW:n akkuvarastointijärjestelmä.

Investoinnin kokoluokka noin 2 miljardia euroa tekee siitä yhden alueen historian merkittävimmistä teollisista hankkeista.

Hanke tuo Utajärvelle monipuolisia vaikutuksia:

  • Vuosittaiset verotuotot.
  • Rakentamisvaihe työllistää huomattavan määrän osaajia useilta toimialoilta.
  • Valmistuttuaan datakeskus työllistää pysyvästi ja vahvistaa Utajärven sekä koko Pohjois-Pohjanmaan teknologista ekosysteemiä.
  • Hanke hyödyntää paikallisesti tuotettua puhdasta energiaa, mikä oli yksi keskeinen syy AmpTankin sijoittumiselle Utajärvelle.

AmpTank aikoo myös perustaa toimiston Oulun alueelle, joka keskittyy tukemaan ja rahoittamaan tekoälyyn keskittyviä startup-yrityksiä Suomessa sekä tukemaan sen datakeskusten ja akkuvarastojen rakentamista. Lisäksi yhtiö keskittyy paikallisesti tukemaan rakentamista Utajärvellä ja tarjoamaan työkaluja paikallisille asukkaille tekoälysovellusten käyttöön ja kehittämiseen.

Kasvu- ja kestävyystavoitteidensa tukemiseksi AmpTank aikoo solmia sähkönostosopimuksia uusien uusiutuvan energian hankkeiden kanssa. Näiden sopimusten odotetaan auttavan lisäämään uusiutuvan energian tarjontaa sähköverkkoon Suomessa ja luomaan samalla vakaan alustan pitkän aikavälin energiantarpeelle.

”AmpTank on ylpeä siitä, että se ei ainoastaan rakenna infrastruktuuria tekoälylle, vaan luo myös alustan datakeskusten hyödyntämiselle alueilla ja yhteisöissä, joihin datakeskukset rakennetaan ja joissa toimimme. Tavoitteenamme on mahdollistaa uusien tekoälysovellusyrittäjien toiminta ja laajentuminen paikallisesti”, sanoo AmpTank AG:n hallituksen puheenjohtaja Neal Kumar.

”Kiitämme kaikkia meitä tässä hankkeessa tukeneita kumppaneitamme; Utajärven kuntaa, Sitemaa, Swecoa ja Fingridiä. Odotamme innolla uusien hankkeiden julkistamista lähitulevaisuudessa”, sanoo AMP Tank Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Koivusalo.

”Utajärven kunnan visio vihreän energian kehittämisestä ja etenkin sen vieminen käytännön tasolle on mahdollistanut tämän projektin sijoittamisen Utajärvelle. Kunnan ammattitaitoinen, yhteistyökykyinen ja tehokas organisaatio on edelleen auttanut meitä suunnittelun nopeassa toteutuksessa”, Koivusalo lisää.

Utajärven projekti heijastaa AmpTankin sitoutumista yhdistää tekoälyinfrastruktuuri, uusiutuvan energian kehittäminen, akkuvarastointi ja paikallisyhteisön tukeminen. Yhdistämällä laajamittaisen tekoälyyn keskittyvän datakeskustoiminnan energian varastointiin AmpTank pyrkii auttamaan Suomea vakiinnuttamaan asemansa johtavana tekoälyinfrastruktuurin ja innovaatioiden keskuksena Euroopassa.

Ensimmäisenä konkretiaan
Datakeskushankevalmisteluja on nähty viime vuosina useissa Pohjois-Suomen kunnissa, mutta Utajärven hanke on harvoja, jotka ovat edenneet konkreettisiin rakentamisvalmisteluihin. Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen on aiemmin todennut, että kunta on vuosien ajan valmistellut alueen maankäyttöä ja infraa juuri tällaisia investointeja varten. Kaava- ja maaperätyöt sekä yritysalueen kehittäminen ovat saattaneet AmpTankin hankkeen nopeasti etenemiskuntoon.

Sormunen iloitsee AmpTankin laajemmista suunnitelmista ja sitoutumisesta paikallisyhteisön ja alueen tukemiseksi ja kehittämiseksi. ”Näin toimii vastuullinen yhteistyökumppani, ja arvopohjamme ovatkin osuneet yksiin jo neuvotteluiden alusta alkaen”, Sormunen toteaa. ”AmpTankin datakeskus on yrityksen Suomen pilottiprojekti ja korostaa Utajärven asemaa datatalouden ja vihreän energian solmukohtana Pohjoismaissa. Vahva vihreän siirtymän ekosysteemimme rakentuu taas eteenpäin”, Sormunen jatkaa.

Yhteystiedot:
Hannu Koivusalo
AmpTank
puh. +41 799 100 502
hannu@amptank.energy

Anne Sormunen
Utajärven kunta
puh. +358 40 482 6444
anne.sormunen@utajarvi.fi

Julkaistu

Vuoden 2026 kuntabarometrin tulokset julkistettiin

Utajärvi sijoittui alle 10 000 asukkaan kuntien sarjassa koko valtakunnan 1. sijalle. Kuvissa vertailuna vuosien 2024 ja 2026 tuloksia. Utajärven tuloksissa näkyy myönteistä kehitystä viime vuosien aikana vuoden 2024 kokonaisarvosana oli 3.79 ja vuonna 2026 4.21.
Elinkeinopolitiikan kokonaisuus on vahvistunut, ja arviot ovat nousseet useilla osa-alueilla. Yrityspalvelut säilyvät hyvällä tasolla ja ne arvioidaan edelleen keskimääräistä paremmiksi (4,37 sekä vuonna 2024 että 2026). Tuloksia tarkastellessa on hyvä huomioida, että vastaajamäärä on pienentynyt edelliseen mittaukseen verrattuna. Kokonaiskuva on kuitenkin positiivinen, kehitys on ollut tasaista ja suunta vaikuttaa oikealta kehitettävilläkin osa-alueille.

Tavoitteena on, että Utajärvi säilyy jatkossakin hyvänä paikkana yrittää, investoida ja työllistää.

Linkki Kuntabarometrin aineistoon: Taloustutkimus kuntabarometri

Julkaistu

Vetyalfan Utajärven vetyjalostamo saamassa 224 miljoonaa euroa EU:n innovaatiorahastosta

Vetyalfa Oy:n Utajärvelle suunnittelemassa vihreän vedyn jalostamohankekokonaisuudelle on myönnetty EU:n innovaatiorahastosta merkittävä investointituki. Euroopan komission päätöksen mukaisesti Vetyalfan Utajärven kokonaisuuteen kuuluva Cloudberry-hanke on saamassa 224 miljoonan euron investointituen. Komissio julkaisi huutokaupan tulokset 7.5.2026.

Yksityiskohdat täsmentyvät myöhemmin, kun EU:n nyt hyväksymät hankkeet allekirjoittavat avustuksia koskevat sopimuksensa Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto CINEA:n kanssa.

Aiemmin tänä vuonna Vetyalfan jalostamokokonaisuus Utajärven Mustikkakankaalla sai Business Finlandilta 150 miljoonan euron investointituen osana Suomen valtion vihreään siirtymään liittyviä edistämistoimia.

”Tähtäämme siihen, että meillä on edellytykset päättää investoinnista vuonna 2027. Näin uusi vetyjalostamo voisi käynnistyä ennen vuosikymmenen vaihdetta.” Alfa-yhtiöiden konsernijohtaja Antti Tanskanen sanoo.

Alfa-yhtiöihin kuuluva Vetyalfa tähtää Utajärvellä maksimissaan 180 000 tonnin vedyntuotantoon vuodessa. Yhtiön suunnitelmissa on mahdollistaa vedyn jatkojalostamisen arvoketju synteettisten polttoaineiden valmistamiseen saakka. Samalla turvataan arvoketjun pysymistä Suomessa mahdollisimman kattavasti.

Laajimmillaan kyse on suurimmasta vetytalouden hankkeesta Suomessa. Maksimikapasiteetillaan ja jatkojalosteista riippuen investoinnin arvo olisi miljardiluokkaa.

Vetyalfa käynnistää sopimuksen valmistelun CINEA:n kanssa, Utajärven hanketta vetävä Vetyalfan liiketoimintajohtaja Reija Knuutila sanoo.

”EU:n tukipäätös sekä aiempi Business Finlandin investointituki ovat osoitus siitä, että hankkeemme tukee EU:n pyrkimyksiä luoda uutta puhtaaseen energiaan perustuvaa liiketoimintaa Suomeen ja Eurooppaan, fossiilitaloudesta irrottautumisen lisäksi. On hienoa olla luomassa uutta puhdasta liiketoimintaa nyt, kun vihreään vetyyn perustuvien loppujalosteiden kysyntä on lähdössä kasvuun EU:n ohjausvaikutusten kautta”, Knuutila sanoo.

Utajärven jalostamon toiminta perustuisi Suomen vahvuuksiin ja paikallisiin resursseihin: uusiutuvaan energiaan, vahvaan ja edelleen kehittyvään sähköverkkoon sekä vedyn erottamiseen vedestä. Maksimissaan elektrolysaattorin kapasiteetti olisi 1000 MW, mutta hanke pystytään rakentamaan myös vaiheittain. Vedyn tuotannossa tarvittavat elektrolyyserit saisivat osan sähkötehosta samalla kehitettävästä aurinkovoimapuistosta sekä säätöä mahdollistavasta akustosta.

Vetyalfan lisäksi Alfa-yhtiöt koostuvat tuulivoima- ja sähköverkkohankkeita kehittävästä Tuulialfa Oy:stä sekä aurinkoenergiaan ja sähkönvarastointihankkeisiin keskittyvästä Solaralfa Oy:stä. Alfa-yhtiöiden strategiana on mahdollistaa uusiutuvan energian kattava arvoketju Suomeen. Tämä varmistetaan laajalla hankeportfoliolla, joka mahdollistaa synteettisten polttoaineiden tuotannon kapasiteetin kasvattamisen markkinoiden tarpeisiin pitkälle 2030-luvulle.

Alfa-yhtiöt ovat pääosin kotimaisessa omistuksessa. Päärahoittaja on eurooppalainen uusiutuvaan energiaan keskittyvä rahastoyhtiö.

Valitut hankkeet saavat yhteensä noin 1,09 miljardia euroa EU:n rahoitusta, josta VetyAlfan hankkeen osuus olisi noin 224 miljoonaa euroa. Se on suurin EU:n innovaatiorahastosta koskaan Suomeen myönnettävä tuki. Lopullinen summa täsmentyy siinä vaiheessa, kun hyväksytyt hankkeet allekirjoittavat avustussopimuksen Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto CINEA:n kanssa. 

Sopimusten odotetaan tulevan allekirjoitetuiksi vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä. Sen jälkeen yrityksen tulee tehdä investointi/rakentamispäätös 2,5 vuoden kuluessa allekirjoittamisesta ja aloitettava toiminta viiden vuoden kuluessa.

Euroopan komissio on valinnut Innovaatiorahastonsa vuoden 2025 vetyhuutokaupan avulla yhdeksän kärkihanketta, joiden kanssa edetään sopimusneuvotteluihin. Tuet maksetaan hankkeiden käynnistyttyä vuodesta 2030 alkaen. Tähän huutokauppaan tuli 58 tarjousta 11 maasta. Tukien kysyntä ylitti huutokaupan 1,3 miljardin euron budjetin kuusinkertaisesti.

Lähteet: STT Info ja TEM

Julkaistu

Utajärven kevät 2026 lehti on julkaistu

Utajärven kevät 2026 -lehti on julkaistu. Lehteä on saatavilla maksutta muun muassa Utajärven kaupoissa ja apteekissa, sekä kunnan asiointipisteellä.
Lehden toteuttajina toimivat Utajärven Yrityspuisto Oy, Utajärven Yrittäjät ry ja Utajärven kunta. Lehti on tehty yhteistyössä Tervareitti Oy:n kanssa.

Lehti luettavissa myös digiversiona: Utajärven Kevät 2026

Julkaistu

Valtatie 22 ja Prosessitien liittymäjärjestelyt

Kohde sijaitsee Utajärven Mustikkakankaan Teollisuusalueen itälaidalla. Urakka käsittää uuden liittymän rakentamisen valtatielle 22 Orikankaan kohdalle sekä Prosessitien päällystämisen noin 1,1 km matkalta.
Urakka-aika huhtikuu 2026 – kesäkuu2026.

Urakan päätoteuttajana toimii Kuljetuspolar Oy
Markku Hanhela työpäällikkö p. 020 144 6319
Timo Moisander työmaapäällikkö p. 020 144 6350
Pyydämme välttämään turhaa liikkumista työmaa-alueella.

Utajärven Kunta, Elinympäristöpalvelut
Hanke toteutetaan osana EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa ”Uudistuva ja osaava Suomi 2021 – 2027” ajalla 1.1. – 31.12.2026.
Lisätietoa hankkeesta www.utajarvi.fi/fi/hallinto_ja_asiointi/teollisuuden_kaava-alueen_prosessitie/

Julkaistu

Mustikkakankaan vihreän vedyn jalostamosta yleisötilaisuus

Vetyalfa Oy:n Utajärvelle Mustikkakankaalle sijoittuva vihreän vedyn jalostamohanke tähtää 500–1000 MW:n vedynerotus- ja jalostuslaitoksen rakentamiseen sekä aurinkovoimapuiston perustamiseen hankkeen yhteydessä tukemaan jalostamon energian tarvetta.

Hankkeen kuvaus

Hanke sijoittuu Utajärven kuntaan Mustikkakankaan alueelle. Vetyjalostamon hankealue sijaitsee valtatien 22 ja Oulu-Kontiomäki rataosan välisellä alueella noin 3–4 kilometriä Utajärven kirkonkylästä kaakkoon. Hankkeeseen liittyvät vaihtoehtoiset voimajohdot sijoittuvat myös Muhoksen (SVE2) ja Vaalan kuntien (SVE3) alueelle. Hankkeessa suunnitellaan enimmillään noin 1000 MW:n vedynerotus- ja jatkojalostuslaitos sekä maksimissaan 60 MWp aurinkovoiman tuotantoalue.

Hankkeen sähkönsiirtoa suunnitellaan Veneenemämaan, Muhosperän tai Nuojuankankaan sähköasemalle. Uuden voimajohdon pituus on vaihtoehdosta riippuen 1,5–22,8 kilometriä. Lisäksi hankkeessa rakennetaan vedenottolinja ja vaihtoehdosta riippuen pistoraide Utajärven liikennepaikalle.

Hankkeen vaihtoehdot

YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot

VE0: Hanketta ei toteuteta.

VE1: Hankkeen toteuttaminen 500 MW:n maksimikapasiteetilla, sekä aurinkovoimapuiston (max. 70 ha) rakentaminen hankealueelle.

VE1a: vihreän vedyn tuotanto (vedyn siirto vetyputkistoon, jolloin hankealueelle ei sijoitu pistoraidetta), aurinkovoimaa noin 60 MWp
VE1b: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-metaaniksi, aurinkovoimaa 43 MWp
VE1c: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-metanoliksi, aurinkovoimaa 47 MWp
VE1d: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-ammoniakiksi, aurinkovoimaa 48 MWp
VE1e: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-SAF-polttoaineeksi, jolloin jalostuksessa syntyy myös muita e-hiilivetypolttoaineita, kuten e-dieseliä ja e-naftaa ja aurinkovoimaa 43 MWp.
VE2: Hankkeen toteuttaminen 1 000 MW:n maksimikapasiteetilla sekä aurinkovoimapuiston (max. 57 ha) rakentaminen hankealueelle.

VE2a: vihreän vedyn tuotanto (vedyn siirto vetyputkistoon, jolloin hankealueelle ei sijoitu pistoraidetta), aurinkovoimaa 49 MWp
VE2b: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-metaaniksi, aurinkovoimaa 29 MWp
VE2c: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-metanoliksi, aurinkovoimaa 33 MWp
VE2d: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-ammoniakiksi, aurinkovoimaa 34 MWp
VE2e: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-SAF-polttoaineeksi, jolloin jalostuksessa syntyy myös muita e-hiilivetypolttoaineita, kuten e-dieseliä ja e-naftaa ja aurinkovoimaa 24 MWp.
Vedenottolinja

VVE1: Noin 300 m pitkä vedenottolinja Oulujoesta rakennetaan hankealueen koillispuolelle ja sijoitetaan pumppaamo Oulujoen rantaan.

VVE2: Noin 900 m pitkä vedenottolinja Oulujoesta rakennetaan VVE1 linjan suuntaisesti hankealueen koillispuolelle ja sijoitetaan pumppaamo Oulujoen rantaan.

Sähkönsiirto
SVE1: Rakennetaan kaksi uutta 400+110 kV voimajohtoa luoteen suuntaan Fingridin suunnittelemalle sähköasemalle Veneenemämaalle. Voimajohtoreitin pituus on noin 1,5 km.

SVE2: Rakennetaan uusi 400+110 kV voimajohto luoteen suuntaan olemassa olevan johtokäytävän viereen Fingridin suunnittelemalle sähköasemalle Muhosperälle. Voimajohtoreitin pituus on noin 13,5 km.

SVE3: Rakennetaan uusi 400+110 kV voimajohto kaakon suuntaan olemassa olevan johtokäytävän viereen Nuojuankankaan sähköasemalle. Voimajohtoreitin pituus on noin 22,8 km.

YVA-menettelyn aikataulu (täydentyy menettelyn edetessä):
YVA-ohjelma nähtävillä 19.3.2026–17.4.2026

Yleisötilaisuus

Kaikille avoin hankkeen ja arviointiohjelman esittelytilaisuus pidetään keskiviikkona 25.3.2026 kello 17.00–19.00 Utajärven koulun ruokalassa, osoitteessa Laitilantie 8. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu kello 16.30 alkaen. Tilaisuuteen voi osallistua etäyhteydellä. Osallistumislinkki julkaistaan ennen tilaisuutta verkkosivulla www.ymparisto.fi/mustikkakangas-vetyjalostamo-YVA.

Lisätiedot ja arviointiohjelma nähtävillä osoitteessa www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/mustikkakankaan-vihrean-vedyn-jalostamo-utajarvi

Julkaistu

EKOnurkka avautuu Utajärvellä

Uudistetut kierrätysasemat eli EKOnurkat aloittavat maaliskuun ensimmäisellä viikolla Muhoksella, Tyrnävällä ja Utajärvellä. Utajärven jäteaseman uusi osoite on Mustikkakankaantie 40, eli tielle käännyttäessä levikkeen jälkeen oikealla oleva aidattu alue.

Utajärven toimipiste on avoinna tiistaisin klo 14-18

Lisätietoja Kempeleen jätekuljetus p. 08562 0310 arkisin klo 7.00–18.00 sähköposti: info@kempeleenjatekuljetus.fi Kierrätysasemat ovat puhelimitse tavoitettavissa aukioloaikojensa mukaan: Liminka p. 044 777 3543 Tyrnävä, Muhos ja Utajärvi p. 044 3542 134

Kaikilla uusilla kierrätysasemilla järjestetään avajaistapahtumat toukokuussa, näistä tiedotetaan lähempänä.

Julkaistu

Nuorten työllistämistuki kattaa puolet palkkakuluista

Valtakunnallinen nuorten työllistämistuki otetaan käyttöön Oulun seudun työllisyysalueella 18.2.2026. Tuen tavoitteena on helpottaa nuorten pääsyä työmarkkinoille ja keventää määräaikaisesti työnantajan rekrytointikustannuksia. Tukea voivat hakea yritykset, järjestöt, yhdistykset, julkinen sektori ja 3. sektorin toimijat. Tuen saamisen edellytyksenä on, että tuen hakija harjoittaa taloudellista toimintaa.

– Oulun seudun työllisyysalueella tuki kohdennetaan ensisijaisesti työnantajalle, joka työllistää työllisyyspalvelujen asiakkaana olevan, alle 30-vuotiaan ammatillisen tutkinnon suorittaneen nuoren. Tuen saaminen edellyttää myös, että nuoren kotikunta on Oulun seudun työllisyysalueella, työttömyys on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja että nuori palkataan koulutusta vastaaviin tehtäviin, taustoittaa nuorten yksikön koordinaattori Satu Saarela BusinessOulusta.

Tuki voidaan myöntää myös työnantajalle, joka työllistää ainoastaan peruskoulun oppimäärän suorittaneen nuoren. Heidän osaltaan edellytyksenä on vähintään kolmen kuukauden työttömyys ennen työsopimuksen tekoa.

– Nuorten kohdalla työllisyyspalveluissa arvioidaan aina nuoren ensisijaisen palvelutarve ja tutkintoa vailla olevia nuoria ohjataan ensisijaisesti opintojen pariin. Tällä voi olla vaikutusta tuen myöntämiseen, sanoo Saarela.

Työllistämistuen saamisen ehtona on, että nuoren työsuhde tehdään vähintään kuudeksi kuukaudeksi, jolloin tuki on 50 % palkkakustannuksista ja enintään 1500 euroa kuukaudessa. Tukeen eivät sisälly sivukulut, lomaraha, suorituspalkkiot, työsuhde-edut ja ylityökorvaukset.

– Jos työnantajalla on avoinna työtehtävä, johon ei vielä ole nuorta valittuna, sopivien ehdokkaiden esittelyä voi pyytää oman kunnan työllisyyspalveluiden asiantuntijalta, Saarela vinkkaa.
Utajärven kunnan työllisyyspalveluiden yhteystiedot löydät täältä.