Tekijä: miiaoja

Isosuolla on maatyöt käynnissä, kun vanhaa turvesuota tasoitetaan ja valmistellaan aurinkokennojen asennusta varten. Isosuo on useamman vuoden ollut käyttämättömänä ja ollut joutomaana. Piakkoin alue pääsee taas tuottamaan energiaa, mutta tällä kertaa vuorossa on uusiutuva aurinkoenergia, jonka tuottamiseen Utajärvellä on otolliset sääolosuhteet.

Aurinkopuiston rakentuminen Utajärvelle on lähtenyt liikkeelle jo useita vuosia sitten tavoitteesta kehittää aluetta ja erityisesti Mustikkakankaan teollisuusaluetta, saada uutta energiaa ja kannustaa uusia yrityksiä sijoittumaan alueelle. Tuolloin tammikuussa 2021 tavoite oli olla ensimmäinen teollisuuskylä varmistetulla sähkönhinnalla. Tämän jälkeen on tapahtunut paljon; kymmeniä työntekijöitä, satoja yhteistyöpalavereita ja yli kymmenen tuhatta sähköpostia. Aurinkopuisto on Skartan rakennuttama ja investoima, Utajärven kunta on ollut mukana suunnittelupalavereissa ja mukana mahdollistamassa yrityksen sijoittumista alueelle. Suuren hankkeen kautta Utajärvi on Vikke Saarelaisen mukaan noussut esille kuntakentässä. Investointipäätös tehtiin loppuvuodesta 2023 ja teline- ja paneeliasennukset on tarkoitus aloittaa huhtikuun 2024 aikana maatöiden valmistuttua. Hankkeen kokonaisinvestointi on yli 70 miljoonaan euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Skarta Energyn hankeyhtiölle 13,3 miljoonaa euroa investointitukea.

Utajärvelle rakennettava aurinkopuisto on monella tapaa ollut veturina suuremman kokoluokan aurinkopuistojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kyseessä on ensimmäinen merkittävän kokoinen ja tällaiselle maa-alueelle rakennettava aurinkopuisto Suomessa. Näin ollen mallia ja kokemuksia on kerätty ympäri maailmaa muun muassa Kanadasta ja Espanjasta. Koska vastaavaa ei ole, on rakentamisen osalta paljon innovoitu myös insinöörien kesken heitelty myös mitä erikoisimpia ratkaisuja. Sähkötekniikan osalta käytetään valmiita, markkinoilta löytyviä ratkaisuja, joiden on todettu kestävän myös vaihtelevia sääolosuhteita hyytävistä pakkasista paahtaviin helteisiin.

Turvesuo valikoitui maankäytöllisistä syistä paikaksi aurinkopuistolle. Turpeennosto on lopetettu useita vuosia sitten ja maa on ollut joutomaana. Sille ei ole muita suunnitelmia, suomaalle ei kannata rakentaa, eikä sitä ole tarkoitus hyödyntää elintarviketeollisuudessakaan. Turvesoitakin on erilaisia ja Isosuo on tarkoitukseen kohtalainen. Sieltä on myös hyvät sähkön liittymismahdollisuudet verkkoon ja myös teollisuusalue lähellä, jossa sähköä käytetään runsaasti. Aloitustöiden osalta on paitsi tasoitettu kenttää, myös kuivatettu ja vedetty tarpeen mukaan vedelle reititykset, jonka kautta myös sadevesi saadaan siirrettyä pois alueelta. Kun aurinkopuiston suunnittelu aloitettiin, se oli tarkoitus sijoittaa Tunturisuolle. Aurinkokennot kiinnitetään maahan ruuvipaaluilla, jotka kiinnitetään huokoisemman turvekerroksen alla olevaan perusmaakerrokseen, jotta kiinnitys on tukeva, eivätkä suuret siipimäiset kennot nouse tuulen mukana maasta. Tunturisuolla turvekerros oli vielä paikoin useiden metrien paksuista, jolloin ruuvipaalujen tulisi olla huomattavan mittaisia ja kiinnittämisessäkin on oma urakka. Näin ollen tämä projekti siirtyi Isosuolle, jossa turvekerros on matalampi. Tunturisuon osalta suunnitelmia voidaan jatkaa tulevaisuudessa.

Myös aurinkopaneelien sijoittamista ilmansuuntien osalta, kallistuskulmat, telinerakennelmaa, rivitiheyttä, kaapelivetoja ja paneelityyppiä on suunniteltu ja tehty tuotanto- kannattavuus- ja hintalaskelmia. Paneelit tullaan asentamaan itä-länsi suuntaisiin riveihin niin, että paneelit on kohdistettu etelään. Suunnitteluvaiheessa on tarkkaan tutkittu eri kulmia ja auringonpaisteen mukaan kääntyviä paneeleita, mutta sopivimmaksi on valikoitunut kiinteä paneelirakennelma, johon asennetaan kaksipuoliset paneelit. Näin ollen myös hangesta heijastuvan kevätauringon säteiden energia saadaan talteen.

Rakentamisessa käytettävät komponentit ovat lähes kaikki kotimaisia, muutamia yksittäisiä osia lukuun ottamatta, joita ei Suomesta saa. Pelkästään sinkittyä terästä on tulossa 2,7 milj. kg ja alumiinia noin 900t kg.

Uuden rakentamisen myötä on tehty paljon työtä eri viranomaisten kanssa, sillä ohjeistuksia ei vielä ole ollut valmiina. On tullut hienoa työskennellä yhdessä, kertoa mitä tarkoittaa aurinkovoimalan rakentaminen ja mitä tulee ottaa huomioon. Me Utajärvellä yhdessä Skartan ja muiden projektin toimijoiden kanssa olemme luomassa uutta teollisuutta.

”Valmistuttuaan puisto tuottaa noin 97 GWh uusiutuvaa aurinkosähköä vuodessa, joka vastaa noin 16.000 kotitalouden vuotuista sähkön kulutusta.” (Lähde:Skarta Energy). Kyseessä on siis n. 6,4 kertaa Utajärven kokoisen kunnan vuosikulutus. Miksi rakentaa näin isoa puistoa? Uusiutuvan energian kautta syntyy uusia teknologioita, uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä mahdollisuus siirtyä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Sähköenergiaa on tarkoitus varastoida, jolloin sitä voidaan käyttää silloinkin, kun aurinkopuiston sähköntuotto on matalampaa. Lisäksi sähköä voi jatkojalostaa esimerkiksi vedyksi, jonka tuotantoon tarvitaan sähkön lisäksi Utajärveltä reippaasti saatavilla olevaa vettä. Vetyä taas voi edelleen jatkojalostaa. Uusiutuva sähkö tuo siis mukanaan mahdollisuudet tuleviin jatkohankkeisiin, uusiin työpaikkoihin ja uuteen liiketoimintaan. Suomi on 3-4 vuotta jäljessä Euroopan uusiutuvan energian tuotannossa, ja mikäli haluamme sähkön tuotannossa omavaraiseksi ja mukaan vetymarkkinoille.

Aurinkopaneelien käyttöikä on noin 40+10v, jonka jälkeen paneelien käyttöteho on noin 70% asennusvaiheen käyttötehosta. Paneelit siis ovat edelleen käyttökelpoisia ja tuottavat hyvin energiaa. Kun ne tulevat lopulta ikänsä päähän, voidaan osia kierrättää ja uudelleen käyttää muuhun tarkoitukseen. Tänä aikana jotain muita pienempiä osia voidaan joutua vaihtamaan.

Projektissa tehdään paljon uutta ja suunnitteluvaiheessa on kehitetty ja vertailtu toimintatapoja. Urakassa on kuitenkin mukana luotettavat ja kokeneet urakoitsijat. Aurinkopuiston tyyppisellä rakentamisella on myös muihin isoihin projekteihin verrattuna hyvät onnistumismahdollisuudet. Työ on toistoa, jossa tehdään useita yksittäisiä teline- ja paneeliasennuksia, jolloin toimintatapoja voidaan tarvittaessa muuttaa hyvinkin ketterästi.

Aurinkopuisto työllistää sekä rakentamisvaiheessa että mahdollisesti huoltotöissä paikallista työvoimaa. Aurinkokennojen pystyttämisvaiheessa työntekijätarve on noin 45-50 tekijää, johon alkuvaiheen henkilöt on saatu jo valittua. Lisäksi projektihenkilöstöä alueella on noin 30 henkilöä. Alkuvaihe aloitetaan suon itälaidasta pienemmällä tekijämäärällä ja sitä nostetaan urakan päästessä vauhtiin. Tehokkaan rakentamisen takaamiseksi tehdään prosessista nopea ja asennustelineistä yksinkertaisia. Myös aliurakoitsijoina ja yhteistöissä on pyritty hyödyntämään paikallisten yritysten palveluita. Urakkasopimukset on tehty hyvissä ajoin, jotta rakentaminen voidaan suorittaa jouhevasti. Tämän lisäksi tarvitaan vielä muun muassa lounaspalveluita, siivouspalveluita, jossain määrin majoituspalvelua, koneiden korjauspalveluita. Myös aurinkopuiston käyttöönoton jälkeen huolto- ja korjaustöihin tarvitaan osaava ammattilainen, tämän työn toteutustapa tarkentuu myöhemmin.

Aurinkopuiston maakenttää voi olla mahdollista hyödyntää esimerkiksi kasviviljelyyn tai muuhun käyttöön. Maailmalla on muun muassa kasvatettu puolivarjossa viihtyviä yrttejä, vihanneksia kuten persiljaa ja parsakaalta, sekä muita matalia kasveja tai sitä on voinut käyttää laidunmaana. Lisäksi vaihtoehtona voisi olla kukkien kasvatus ja kenties mehiläisten hoito, jolloin pesät voivat olla paneelikentän ulkopuolella. Mikäli sinua kiinnostaa maan hyödyntäminen, voit olla yhteydessä Yrityspuistoon. Viljelyn kannattavuudesta ja mahdollisuuksista voidaan tehdä yhdessä urakoitsijan kanssa laskelmia ja suunnitella eri vaihtoehtoja.

Kyseessä on suuri projekti, jonka aikana liikenne valtatie 22 varrella, kylällä ja puistoalueelle lisääntyy. Liikenteessä on enemmän sekä raskasta kalustoa että henkilöautoja, jonka lisäksi työmaa-alueella liikkuu työmaahenkilöstöä myös jalan. Tämä lisää turvallisuusriskiä alueella ja tapaturmien välttämiseksi ulkopuolisten liikkuminen alueella on kielletty. Tarkoitus on, että jokainen aamulla töihin tuleva pääsee turvallisesti kotiin työpäivän jälkeen. Turvallisuuden takaamiseksi tulee olla yhteiset säännöt, joihin kaikki sitoutuvat. Lisäksi neuvotteluista pelastuslaitoksen ja muiden päättäjien kanssa on käyty turvallisuuden takaamiseksi.

Aurinkopuistolla järjestetään avoimet ovet loppukesällä tai alkusyksystä, jolloin alueeseen pääsee tutustumaan ja kysymään lisää puiston toiminnasta. Tiedotamme tapahtumasta kunnan ja Yrityspuiston kanavissa, kun tilaisuuden ajankohta varmistuu.

Skarta Energy Oy, Sitema, NYAB Finland Oy, Wisol Oy kiittävät Utajärveä, utajärvisiä ja paikallisia yrityksiä sujuvasta yhteistyöstä hankkeen suunnitteluaikana ja nyt toteutuksen aikana.
Miia Oja

Hei sinä utajärveläinen yrittäjä, nyt pyytäisimme juuri sinulta palautetta yhteistyöstämme. Jokainen vastaus on meille erittäin tärkeä, joten toivommekin, että jokainen yrittäjä vastaa kyselyyn. Kyselyyn voivat vastata kaikki yrittäjät.

Kuntabarometri -kyselyllä kartoitetaan joka toinen vuosi kuntien, kehitysyhtiöiden ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti.

Täältä pääset vastaamaan kyselyyn:
https://www.yrittajat.fi/tutkimukset/kuntabarometri-2024/

Kiitos arvokkaasta ajastanne!

-Vuokko, Tiia ja Miia

Utajärven kunta päivittää osoitetietojärjestelmää Utajärven keskustan alueella.

Utajärven Yrityspuisto Oy:n uusi käyntiosoite on Vanhatie 1, 91600 Utajärvi (ennen Vanhatie 29).
Emme kuitenkaan ole muuttamassa, vaan meidät löytää jatkossakin Roomarin tiloista. 

Postiosoitteeseen Utajärven Yrityspuisto Oy, PL 18, 91601 Utajärvi ei tule muutoksia.

Lisätietoja osoitetietojärjestelmän päivityksestä Utajärven kunnan tiedotteessa.

Mustikkakankaan teollisuusalue kasvaa ja kehittyy. Muutaman vuoden sisään valtatie 22 varrella ja Kajaani-Oulu junaradan läheisyydessä sijaitsevalle Mustikkakankaan teollisuusalueelle on muun muassa tehty uusia teitä ja uusi liittymä kasvaneen liikenteen tarpeisiin.

Utajärven alueelle on suunnitteilla runsaasti yritysinvestointeja. Teollisuusalueen laajentaminen ja kaavoitus ovat käynnissä. Tavoitteena on laajentaa teollisuusalue 500 ha kokoiseksi, vähähiilisen energiantuotannon, varastoinnin ja jatkojalostuksen sekä vähähiilistä energiaa hyödyntävän uuden yritystoiminnan tarpeisiin.

Alueen sorakankainen maasto tarjoaa erinomaisen ja edullisen rakennuspaikan. Häiriötön sähkönsaanti on jo varmistettu omaa 400 kV linjaa pitkin viereiseltä Utasen voimalaitokselta valtakunnan kantaverkosta.

Teollisuusalueella toimii yhteensä noin 30 yritystä ja olemassa olevat yritykset kasvattavat aktiivisesti omaa liiketoimintaansa alueella. Orasko Oy:n uusi lajittelulinja on toiminut puolitoista vuotta ja sahaa on kehitetty investoimalla kuivaamoon, omaan lämpölaitokseen ja pakkaamoon, joiden käyttö alkaa vuoden 2024 aikana. Mustikkakankaan yritykset saavat synergiaetuja aktiivisesta keskinäisestä yhteistyöstä, esimerkiksi Oraskon sahan sivutuotetta käytetään GRK Suomi Oy:n biohiililaitoksen raaka-aineena. GRKlla on valmisteilla myös pellettitehdas, joka hyödyntää biohiilen tuotannosta tulevaa lämpöenergiaa.

Laadukkaita tasamaa rakennuspaikkoja on saatavilla myös uusille yrityksille. Jos haluat sijoittua Utajärvelle, ota yhteyttä Utajärven Yrityspuistoon, niin mahdollistamme tarpeidenne mukaisen tontin!

Myös Utajärven kuntataajaman vieressä, valtatie 22 länsipuolella sijaitsevaa Lämpötien yritysaluetta kehitetään. Sieltä on mahdollista saada kevyemmän, ei raskaan teollisuuden yrittämiseen tarkoitettuja edullisia rakennuspaikkoja.

Tämä artikkeli on julkaistu aiemmin Utajärven Talvi 2023 -lehdessä. Lehti löytyy kokonaisuudessaan VKK-Median lehtiarkistosta.

Taas oli aika valita vuoden yrittäjä. Olin valitsemassa sekä Utajärven Yrittäjät ry jäsenistöstä hallituksen jäsenen ominaisuudessa vuoden yrittäjää, että yhdessä Utajärven Yrityspuisto Oy:n ja Utajärven Op:n valitsemaa nuorta yrittäjää. Nuori yrittäjä valitaan kaikista alle kolme vuotta sitten perustetuista uusista yrityksistä. Valinta oli todella vaikea. Hyvistä on vaikea valita ja Utajärvellä on yllättävän paljon yrityksiä. Kunnan yritystiheys suhteutettuna asukasmäärään on kaikkiin Suomen kuntiin verrattuna suuri. Tutkimme tilastoja, niin viiden vuoden aikana on Utajärvelle perustettu yhteensä 73 yritystä.

Tällekin vuodelle on tähän mennessä perustettu jo 15 yritystä. Lukumäärällä mitattuna määrä on pieni kaupunkeihin ja suuriin kuntiin verrattuna, mutta meille suuri. Utajärvellä on tolokut ja jalat maassa olevat yrittäjät. Tämä työ mitä teemme Tiian ja Miian kanssa on todella palkitsevaa ja mielenkiintoista.

Joku kysyi kerran, että mitä yrittäjältä vaaditaan. Pohdin sitä hetken, mielestäni tärkein ominaisuus on innostus ja halu tehdä sitä työtä, jota varten yrityksen on perustanut. Näitä yrittäjiä meillä riittää. On hyvä kulkea yrittäjän rinnalla heti alusta alkaen ja yrityksen jokaisessa vaiheessa. Kun tulemme tutuksi puolin ja toisin niin neuvoja on helpompi pyytää ja antaa. Yrityksen kasvuvaiheissa ja haasteellisissa tilanteissa on helpompaa tehdä yhteistyötä, kun on syntynyt molemminpuolinen luottamus. Tämä luottamus syntyy yritysten kanssa, kun tehdään mitä luvataan, ollaan ketteriä ja rehellisiä. Eikä ole väliä onko yritys suuri vai pieni.

TE24-uudistuksen tullessa olen vahvasti puolustanut paikallisia palveluja. Tunnemme täällä yritykset ja työllisyyspalveluissa on hyvä tieto työnhakijoista sekä osaaminen. Työllistämisen palveluihin pitäisi kytkeä entistä tiiviimmin yhteistyö yritysten kanssa. Nyt on tilanne, että yritykset eivät laita työpaikkoja mielellään julkiseen hakuun vaan palkkaavat henkilökuntaa muiden kanavien kautta.

Mustikkakankaalla tapahtuu vaikeista ajoista huolimatta, uusia investointeja tehdään ja maisema muuttuu teollisuusalueella. Tämä ajankohta, inflaatio ja korkojen sekä sotien aiheuttama epävakaus hidastavat investointeja ja sijoittajat ovat arkoja investoimaan. Joulukuun alkupuolella Skarta Energy teki kuitenkin yli 70 miljoonaan euron investointipäätöksen koskien Utajärven kuntaan Pohjois-Pohjanmaalle rakennettavaa Suomen suurinta aurinkopuistoa. Tätä investointipäätöstä on odotettu pitkään ja se on Utajärvelle tärkeä. Paikallisesti tuotettu, puhdas energia edistää teollisuusalueen kehittymistä ja mahdollistaa myös tulevia investointeja ja uuden liiketoiminnan syntymistä alueellemme. Suuri pettymys on ollut Pipe Life Utajärven tehtaan lakkauttaminen. Tämä päätös on tehty Itävallassa ja siihen ei ole voitu vaikuttaa. Syksy on kulunut yritysten edunvalvonnan ja erilaisten hanke- ja investointitukien hakemusten parissa. Yhteistyön ja kehittämisen virtaa kuitenkin löytyy yrityksistämme. Kehitystyö jatkuu laajalla rintamalla. Luottamus parempaan aikaan on olemassa, asioilla on tapana järjestyä.

Rauhallista ja rentouttavaa joulua kaikille lukijoille ja erityisesti teille yrittäjät

Vuokko Paso

toimitusjohtaja

Utajärven Yrityspuisto Oy

Lisätietoa tulevasta aurinkopuistosta löydät tästä aikaisemmin julkaistusta artikkelista: Skarta Energy on tehnyt yli 70 miljoonan euron investointipäätöksen Utajärven aurinkopuiston toteuttamiseksi – Utajärven Yrityspuisto (utajarvenyrityspuisto.fi). Ilmoita yrityksesi mukaan Skartan yhteystietolomakkeella ja tarkista, että yrityksesi yhteystiedot ovat ajan tasalla myös yritykset.utajarvi.fi -sivustolla.

KASVA eli Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI- toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä hanke on alkanut 1.11.2023. KASVA-hanke on Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivien yrityspalvelutoimijoiden, yrittäjien, tutkijoiden ja innovaatiotoimijoiden yhteishanke. Tavoitteena on edistää alueen yritysten kestävää kasvua, uudistumista ja kehittymistä. Lisäksi hanke edistää vihreää siirtymää ja vahvistaa alueiden elinvoimaa. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat maakunnassa toimivat mikro- ja pk-yritykset sekä matalan kynnyksen yrityspalveluorganisaatiot.

Ryhmähankkeen päätoteuttajana on Oulun Yliopisto ja Utajärven Yrityspuiston ohella osatoteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Limingan kunta, Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä sekä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Hanke Utajärvellä

Utajärvellä tavoitteena on saada uusia yrityksiä, uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja, sekä kehittää yritystoimintaa ja tukea alueellisten yritysten kasvua ja kehittymistä. Tavoitteena on mikroyritysten kasvupolkujen tunnistamiseen ja kasvun edistäminen, jonka mahdollistamiseksi kartoitetaan yritysten kiinnostusta, tarpeita ja edellytyksiä kasvulle. Lisäksi tavoitteena on kehittää viestintää Yrityspuiston ja yrittäjien kanssa.

Utajärvellä KASVA-hankkeessa luodaan paikallinen ja kannustamme yrityksiä mukaan maakunnalliseen kasvuyritysten verkostoon, joka luodaan hankkeen aikana. Lisäksi järjestämme sekä omia että muiden hankkeen osatoteuttajien kanssa yhteisiä tilaisuuksia ja työpajoja, jotka ovat avoimia kaikille kasvuhakuisille yrityksille. Kannustamme paikallisia yrityksiä osallistumaan hankkeen tilaisuuksiin.

Utajärven Yrityspuistolla aloittanut uusi työntekijä

Utajärven Yrityspuistolla on työntekijäresurssina yksi kokoaikainen työntekijä. Hankkeen yrityskehittäjän työtehtävään on palkattu Miia Oja.

Tulen olemaan yhteyksissä paikallisiin yrityksiin puhelimitse ja kyselemään kuulumisia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Toivon olevani tervetullut myös vierailemaan yrityksissä ja tutustumaan tarkemmin paikallisiin yrityksiin ja niiden toimintaan.

Keväällä 2023 Utajärvelle on valmistunut GRK:n ensimmäinen biohiililaitos yhteistyössä Carbon Balance Finland Oy:n kanssa. Biohiilen tuotanto on verrattain uusi ala. Eurooppaan ensimmäinen teollinen biohiililaitos on rakennettu vasta 2000-luvulla ja tällä hetkellä tehtaita on Suomessa muutamia ja Euroopassa noin 60. Biohiili ei kuitenkaan ole uusi tuote, vaan se on ollut käytössä jo 2500 vuotta. Perinteisesti biohiiltä on saatu maaperän parantamiseksi polttamalla kaskea ja esimerkiksi sademetsän maaperästä on löytynyt satoja vuosia vanhaa biohiiltä, kuten myös meidän lähialueiltamme.

Kuva 1. Kaskenpolttoa Pudasjärvellä.

Biohiiltä voidaan hyödyntää useisiin eri käyttötarkoituksiin kasvien kasvua tukemaan sekä sitomaan hiiltä. Ympäristön hyvinvoinnin kannalta hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on ensisijaisen tärkeää, mutta ilmakehässä jo olevia ja yhä syntyviä päästöjä saadaan sidottua biohiilen avulla pysyvään muotoon vuosisatojen ajaksi. Yhdellä tonnilla biohiiltä saadaan sidottua 3,5 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä.

Biohiiltä on jo jonkin verran näkynyt kauppojen puutarhaosastojen hyllyillä, jolloin innokkaimmat puutarhurit ovatkin jo voineet lähteä testaamaan puutarhassaan biohiilen hyviä ominaisuuksia.

Kuva 2. Thomas Virta odottaa innolla millaisia mahdollisuuksia biohiilellä on puutarhan hoidossa.

Biohiili on huokoinen (huokospinta-ala 500-jopa 1000 m2/g), ja merkittävän imukykyinen materiaali. Ravinteet sitoutuvat rakenteisiin ja pitävät kosteutta, mikä tehostaa mikrobien kasvua. Biohiilen ominaisuudet määräytyvät käytettävän raaka-aineen ja käsittelyolosuhteiden mukaan. Biohiilen avulla voidaan parantaa maaperän laatua, lisätä sen kosteutta ja vedenpidätyskykyä, vähentää maaperän tiivistymistä helpottaen kasvien juurtumista, tasapainottaa pH:ta ja sitoa haitta-aineita maaperästä. Biohiilen avulla voidaan myös parantaa huleveden laatua, sillä se suodattaa, pidättää ja imee vedestä itseensä ravinteita, raskasmetalleja ja öljyjä. Biohiili pidättää vettä tehokkaasti, jopa viisinkertaisesti oman massansa verran. Tällä hetkellä Utajärven tehtaalta valmistuvaa biohiiltä käytetään GRK:n rakennusprojekteihin, mutta tavoitteena on myydä tuotetta myös yritysten ja kuluttajien käyttöön tuotannon kasvaessa.

Biohiilen valmistus

Biohiiltä valmistetaan biomateriaalin pyrolyysissä eli kuivatislauksessa, jossa orgaanista raaka-ainetta kuumennetaan korkeaan lämpötilaan vähähappisessa ympäristössä. Vähäisen hapen määrän takia raaka-aine ei syty palamaan vaan hiiltyy. Lopputuote on 80–90 % puhdasta hiiltä ja biomassaan sitoutunut hiilidioksidi on muuttunut pysyvästi hiileksi ja pysyy maaperässä 300–20 000 vuotta. Valmistusprosessin aikana sidotaan hiilidioksidipäästöjä ja samalla estetään metaanipäästöjen syntyminen, joka aiheutuisi orgaanisen aineen maatumisesta. Valmistettaessa biohiiltä orgaanisista jätteistä, kuten jätepuusta tai puhdistamolietteestä, se ei sisällä lääkejäämiä tai mikromuoveja. Toistaiseksi GRK kuitenkin valmistaa biohiilen lähinnä puusta..

Kuva 3. Biohiili voi olla muodoltaan ja huokoisuudeltaan erilaista.

Biohiilen tuotantoon on yhdistetty prosessilämmön ja -kaasujen talteenotto, jota palautetaan prosessiin kuivaus vaiheeseen. Vapautuvien kaasujen poltto tuottaa kuitenkin enemmän lämpöä kuin biohiilen raaka-aineen kuivatusprosessi vaatii ja lämpö sidotaan muun biomassan arvon nostoon. Esimerkiksi Utajärven laitos tulee tuottamaan pellettiä, jota voidaan käyttää edelleen energiatarpeiden vihreään muutokseen. Näin toimimalla on laitoksen hiilikädenjälki merkittävän iso myös biohiilen tuotannon ulkopuolella.

Biohiilen raaka-aineena voidaan käyttää joko neitseellistä orgaanista ainetta tai kierrätettyä materiaalia kuten erilaisia orgaanisia jätteitä ja muun toiminnan sivuvirtoja. Tällaisia ovat esimerkiksi puuteollisuuden sivuvirrat tai hakkuista ja vesistöjen tai teiden varsilta kerätty risukko. Raaka-aineita voidaan myös viljellä esimerkiksi vuoroviljelynä suoraan biohiililaitoksen käyttöön. Raaka-aineeksi kiinnostavia kasveja ovat esimerkiksi olki, hamppua, ruokohelppi tai paju. Kuten sanottua biohiiltä voidaan tehdä sellaisesta materiaalista, mikä on sivuvirtaa muusta tuotannosta, joten kuulemme mielellämme, jos teillä on muita ideoita biohiilen raaka-aineeksi? Raaka-aineen kasvattaminen ja myynti biohiililaitoksen käyttöön on mahdollinen liiketoimintamuoto. Jos sinua kiinnostaa yritystoiminnan aloittaminen, voit olla yhteydessä Yrityspuistoon ja suunnitellaan liiketoimintaa yhdessä eteenpäin.