Emma Berkovitsin opinnäytetyössä haastateltiin 16 Utajärvellä toimivan yrityksen edustajaa kevään 2022 aikana. Haastateltavien näkemykset Utajärven kuntaan suunnitelluista hankkeista ja alueen liikennejärjestelyistä koottiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiin tulevat sekä hankkeiden mahdollisuudet että riskit. Suhtautuminen alueen kehitykseen oli yrityksissä pääosin positiivista ja suunniteltujen ratkaisujen uskottiin lisäävän alueen vetovoimaisuutta ja toimivuutta. Opinnäytetyössä havaittiin myös, että yrityksissä oli kiinnostusta vähähiilisiin kuljetusratkaisuihin.
Haastateltavilta tiedusteltiin yrityksensä liiketoiminnan muuttumista lähitulevaisuudessa ja niiden vaikutuksia yrityksen kuljetustoimintaan. Konkreettisia suunnitelmia yritysten kuljetustoiminnan muutoksiin kysyttiin myös.
Opinnäytetyössä viitataan LIPASTO-tietokantaan, jonka mukaan Utajärven tieliikenteen päästöt vuonna 2020 olivat 15 225 t CO2e. Tällöin tutkimukseen osallistuneiden yritysten tieliikenteen päästöt kattaisivat Utajärven tieliikenteen päästöistä 18 %. Kuorma-autojen päästöt Utajärvellä olivat LIPASTOn mukaan 7 666 t CO2e. Utajärvellä päätoimipistettään pitävien yritysten kuorma-autojen päästöt olivat 2 766 t CO2e, eli tutkimuksen kuorma-autot aiheuttaisivat päästöistä noin 36 %.
12 yritystä haastatelluista uskoi liiketoimintansa kasvavan tulevina vuosina. Näiden arvioiden perusteella polttoaineen käytönaikaiset päästöt kasvaisivat muutaman vuoden sisällä hieman yli 6 %, eli päästöt olisivat lähes 3 800 t CO2e. Polttoaineen elinkaaripäästöt kasvaisivat enimmillään lähes 10 %, jolloin ne olisivat lähes 4 800 t CO2e. Opinnäytetyössä esitetyn karkean arvion tarkoitus on tuoda näkökulmaa siihen, kuinka yritysten kasvu voi hiilijalanjälkeen vaikuttaa.
Opinnäytetyön haastattelussa nousee esille myönteisyys uusia polttoaineita kohtaan
Opinnäytetyön haastattelurungossa kysyttiin muun muassa kuinka paljon polttoainetta yrityksen kuljetustoiminnot kuluttivat viime vuoden aikana? Millaisia vaikutuksia Utajärvelle suunnitellulla tavarajunan lastauslaiturilla olisi yrityksen toimintaan? Millaisia vaikutuksia Utajärvelle suunnitellulla vaihtoehtoisten polttoaineiden (esim. vety, biokaasu) tankkauspisteellä olisi yrityksen toimintaan? Onko yrityksellä kiinnostusta vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntämiseen ja onko Utajärven liikennejärjestelyissä parannettavaa?
Teollisuusalueen jatkuva kehittäminen nähtiin sen vetovoimaa lisäävänä ja yritystoimintaa tukevana silloinkin, kun hankkeet eivät suoraan vaikuttaneet kyseisen yrityksen toimintaan.
Haastatelluista 11 yrityksestä arveltiin, että tavarajunien lastauslaiturin rakentaminen Mustikkakankaalle vaikuttaisi heidän edustamansa yrityksen toimintaan positiivisesti tai mahdollistaisi kuljetustoiminnan kehittymistä.
Vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkauspiste herätti haastatelluissa runsaasti mielenkiintoa. Vaihtoehtoisen polttoaineiden tarjoamien mahdollisuuksien arvioiminen kuitenkin koettiin vielä hankalaksi, kaluston saatavuuden vuoksi. Kaikissa haastatelluissa yrityksissä oli jonkinasteista kiinnostusta vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviin kuljetus- ja työkoneisiin, ja teollisuusalueella sijaitsevan tankkauspisteen uskottiin palvelevan sekä paikallisia yrittäjiä että alihankkijoita. Tankkauspisteen sijainti haastattelijoiden toiveesta tulisi olla mahdollisimman lähellä teollisuusaluetta, jotta alueella olevat yritykset voisivat hyödyntää sitä tehokkaasti ja taloudellisesti.
Yritykset, joilla on runsaasti kuljetustoimintaa Utajärven ulkopuolella, kokivat, ettei vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto ole mahdollista ennen kuin tankkauspisteitä on yrityksen toiminta-alueella useampia. Esimerkiksi Utajärven ja Oulun välillä on huomattavasti huolettomampaa ottaa käyttöön vety- tai kaasuautot, jos kummassakin päätepisteessä on tankkausmahdollisuus. Myös Oulun ja Kainuun alueen välinen liikenne hyötyisi Utajärvellä sijaitsevasta tankkauspisteestä.
Vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto vaatii toteutuakseen, että markkinoille saadaan hinnaltaan ja toiminnaltaan kilpailukykyisiä raskaita sähkö-, kaasu- ja vetyajoneuvoja. Ajoneuvojen hankkiminen on toisaalta on mahdotonta, mikäli kunnan alueella ei ole tankkausmahdollisuutta.
Opinnäytetyön haastatteluissa kartoitettiin yritysten edustajien mielipiteitä alueen liikenneratkaisuista
Alueen liikennejärjestelyt tulevat muuttumaan kaavoituksen uudistumisen ja ELY-keskuksen selvityksen liikennejärjestelyiden kehittämisselvityksen myötä. Suhtautuminen uuden kaavoituksen mukaisiin ratkaisuihin oli opinnäytetyössä haastateltujen mukaan pääosin positiivista. Monet haastateltavien esiin nostamat kehitysideat liittyivät Mustikkakankaan teollisuusalueen tiestöön ja erityisesti yhteyksiin Kajaanintielle. Toisen liittymän tarpeellisuutta Kajaanintielle korostettiin teollisuusalueen toimivuudelle ensiarvoisen tärkeäksi teollisuusalueen yrityksissä.
Teollisuusalueen yritysten välinen yhteistyö nousi esiin haastatteluissa. Kaksi haastateltavaa mainitsi, että kiertotaloutta voisi edelleen tehostaa. Materiaali, joka toiselle yritykselle on jätettä, mutta toiselle raaka-ainetta, pitäisi kyetä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti teollisuusalueella.
Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa Theseuksessa, tutustu Emma Berkovitsin opinnäytetyöhön täällä.
Aiempi artikkeli esittelee opinnäytetyön aloituksen ja sidoksissa olevat hankkeet. Lue lisää artikkelista Opinnäytetyö liikenneratkaisujen parantamiseksi Utajärvellä.