Tekijä: sirkkukianto

Utajärvellä Kormun kylässä Turjalantilan pihalla myöhäilee onnellinen pariskunta, Juha ja Elina Tervo.

Ollaan Juhan lapsuuden maisemissa, sillä 100-vuotias Turjalantila on hänen isänsä syntymäkoti ja toiminut alusta pitäen suvun kesämökkinä. Täällä on ollut mukava pikkupentuna kirmata ja samalla tavalla mökin tantereilla viihtyy nyt myös Juhan ja Elinan viisivuotias Santtupoika.

• 

• 

• 

Elina on alun perin lähtöisin Pudasjärveltä ja Juha Kempeleestä. Heidän tiensä kohtasivat Vantaalla, jonne molemmat olivat muuttaneet töiden perässä.   

– On oltu täällä Turjalantilalla kesät ja kaikki lomat ja varsinkin kun lapsi syntyi, tämä oli aina tukikohtana. Ja aina täällä ollessa oli niin seesteinen ja onnellinen olo, Elina kertoilee.
– Kun kaupungissa piti olla joku aina vahtimassa lasta ulkona, mutta täällä voi ovi olla auki, sinne vaan pihalle, täällä voipi olla vapaasti. Santtu oli jo kolmevuotiaana sitä mieltä, että ei lähdettäisi täältä ollenkaan pois.

• 

• 

• 

• 

.

Vuosi sitten tuli sellainen hetki, että oli tehtävä uusia päätöksiä. Korona ajoi Juhan työttömäksi.

Tervon perheestä tuli utajärveläisiä.

– Nepä alako työasiatkin järjestymmään. Pääsin kunnan vesilaitokselle oppisopimuksella töihin. On se parempi kuin ei mitään, vaikkei nyt ihan ole sitä, mitä viimeset 20 intohimoisesti tein, olin lentokonemekaanikkona Finnairilla. En tykkää olla jouten, Juha sanoo.

• 

• 

• 

Elina pääsi ensin töihin Vaalaan ja kun Utajärvellä avautui hammashoitolaan toimi, hän sai vakituisen työpaikan uudesta kotikunnastaan.  Pohjoisessa asuminen ja eläminen on Tervon perheen mukaan niin erilaista. Se, mikä on Utajärvellä erityisen mukavaa ja tarpeellista, on maksuton päiväkoti.

– Ei sitä muut oikein ymmärrä, että onko se edes mahdollista, Elina sanoo hymyillen.
– Eikä se tarkoita, että se olisi silloin laadultaan huonompaa, päinvastoin. Ryhmäkoot ovat pienempiä kuin etelässä, on kivat hoitajat, maailman parasta ruokaa, varhaiskasvatusasiat huomioidaan, tehdään retkiä ym. Ilmaisen päivähoidon johdosta käteen jäävä kolmisen sataa euroa, sen voin käyttää lapsen hyvinvointiin.

• 

• 

Koti on tällä hetkellä rivitalossa, mutta haaveena on omakotitalo. Turjalantilalla käydään tuon tuosta viihtymässä ja haaveilemassa. Mökin taakse perhe aikoo perustaa kasvimaan, josta saadaan perunaa, porkkanoita ja vaikka mansikoita.

Pipelife valmistaa ratkaisuja talo- ja kunnallisteknisiin kohteisiin, teollisuuden tarpeisiin sekä toimii muovituotteiden sopimusvalmistajana monille toimialoille. Tuotteita valmistetaan yhtiön tuotantolaitoksilla Utajärvellä, Haaparannassa, Iissä, Jyväskylässä, Loimaalla sekä Joensuussa. Tehtaita on 26 maassa. Utajärvellä 70% tuotteista on PVC tuotteita, joista tärkeimmän osuuden vie kaapelisuojaus.

Sain käydä tutustumassa Utajärven Pipelifen tuotantolaitokseen, jossa suolletaan putkia kolmessa työvuorossa. Tehtaan historia on värikäs, mutta nousujohteinen. Matkanvarrella on tapahtunut fuusioita ja nimenvaihdoksia.  Tehdas on toiminut Utajärven Mustikkakankaalla Pipelife nimellä vuodesta 2000 alkaen.

– Joka vuosi on satsattu noin miljoona euroa tehtaan investointeihin ja saatu sitä kautta uutta teknologiaa. Tälläkin hetkellä on meneillään kattava teollisen tiedonsiirron projekti, jonka tuloksena saadaan tarkkailtua koko tuotantosysteemiä ja koneistoa.

Kierrätyksellä tehdään tulosta

Pipelife toteuttaa Mustikkakankaan ja koko kunnan kiertotalousstrategiaa. Muoviraaka-aineet kierrätetään, mitään ei mene hukkaan vaan kaikki käytetään uudelleen. Kierrätyksen, uuden teknologian ja yhdessä kehiteltyjen työtapojen johdosta vaikutetaan positiivisesti tuotannon tehokkuuteen ja tulokseen.

– Keltaisella PVC -putkella ollut suuri kysyntä, koska ilmajohtoja on alettu laittaa maahan, sanoo Pirttikoski.

– Korona toi viime vuonna omat haasteensa. Varaosien saaminen oli hankalaa, koska Italiassa, joka on komponenttien valmistaja, toimittiin vajaalla miehityksellä. Siitäkin huolimatta Utajärvellä tehtiin kaikkien aikojen tuotantoennätys. Täällä valmistettiin ja toimitettiin yli 10 000 tonnia valmista muoviputkea. Kyllä se niin on, että kun haastetaan, pystytään aina parempaan, Pirttikoski tuumaa.

Kunta ja Yrityspuisto kumppanina

– Kunnan ja Yrityspuiston kanssa on tehty monenlaista yhteistyötä, rakennettu ja vuokrattu halleja, tehty tonttikauppaa ym.

Kyllä kaikki on sujunut ihan hyvin, mutta toivomme täällä, että jatkossakin tehtaan suuntaan tiedotetaan mahdollisimman ajoissa esim. kaavoitukseen ym. liittyvistä suunnitelmista, jotta ehdimme ottaa kantaa ja vaikuttaa omalta osaltamme, Pirttikoski muistuttaa.

Kannustava työympäristö auttaa jaksamaan

Alun perin 1986 oululaisesta putkifirmasta Hafab Oy:stä maailmanlaajuiseen Pipelife -konserniin sulautunut LVI-tehdas työllistää Utajärvellä 31 työntekijää ja investointien kautta lisäksi kolme yrittäjän työntekijää. Kolmivuorossa toteutuva tehdastyö on raskasta ja stressaavaa. Pirttikoski kertoo Pipelifen panostavan työntekijöiden hyvinvointiin tarjoamalla koulutuksia ja virkistymismahdollisuuksia. Työntekijöitä myös kannustetaan osallistumaan oman työnsä ja toimintaympäristönsä kehittämiseen.

– Ollaan pieni organisaatio, työntekijät ovat osaavia ja joustavia. Kyllä tämä työporukka on itse ansainnut paikkansa täällä Pohjois-Suomessa.

Kunniamainintoja on tehtaalla jaettu esim. Vuoden Esimies, Johtaja, Työkaveri, Laatupalkinto, Maineteko, Majakka tai Tsemppari -nimikkeellä.

Tehtaan historiasta pääset lukemaan lisää TÄSTÄ.
Lue juttu: ePressi 13.2.2014 Putkitehdas voi olla Suomen paras teollinen työpaikka
Tervareitin juttu 9.2.2021: Putkitehtaalla ennätysvuosi 2020

Sirpa Lehtolalla oli pysähtymisen ja miettimisen paikka, kun elämä heitti lähipiiriin vakavia käännekohtia. Jos ei nyt niin milloin sitten? mietti Sirpa.
Hän oli tuohon aikaan Oulun yliopistolla töissä ja luki myös samaan aikaan Raahessa artesaaniksi. Koko ajan oli ollut mielessä, että olisi ihanaa luoda ihan omaa, perustaa yritys.

Utajärvellä kunnassa tuohon aikaan työskenteli Savolaisen Mirja, jonka kautta Sirpan tietoon tulivat Yrityspuiston tilat Vanhatiellä.

”Vuokon kautta se sitten toteutui, tilan vuokraus. Tulin tänne kolme vuotta sitten ja viime vuonna olikin tarkoitus pitää jo avoimien ovien päivä. Tulikin korona”, Sirpa kertoo.

Sirpan yritys on PiipaLinen, jonka myyntituotteisiin kuuluu käsinpainetusta pellavasta tehtyjä sisustustekstiilejä sekä kuviolaseja. Luominen ja suunnittelu ovat hänelle erityisen mieluista ja se näkyy kyllä tuotteissa, jotka ovat kerta kaikkiaan upeita. On luonnollisia ja raikkaita kuvioita, värit ja muodot ovat harmoniassa.  Tuntuu, kuin huoneeseen tulisi heti enemmän happea ja valoa, kun katselee PiipaLinen kuoseja.

Käsinpainaminen vaatii kuitenkin aikaa ja paneutumista. Haaveena olisi saada siirrettyä itse tuottaminen isommille toimijoille ja keskittyä itse vain luomiseen. Sirpa kertoo olevansa tarkka tuotteiden laadusta ja käyttökelpoisuudesta.

Utajärvellä Vanhatien tiloissa on helppo luoda ja toteuttaa itseään.
”Tykkään olla Utajärvellä yrittäjänä siksi, kun tämä on sopivan pieni paikka. Utajärvellä on helppo hoitaa asioita ja tiedän aina keneen ottaa yhteyttä. Esimerkiksi matkahuollon kanssa asiointi on jouhevampaa kuin kaupungissa”, Sirpa tuumaa.

PiipaLinen tuotteita voi ostaa verkkokaupasta ja niitä voi käydä ostamassa suoraan myös Vanhatie 84  tuotantotilasta. Sirpa itse asuu Oulussa ja työskentelee Ylivieskassa hammashoitajana, joten Utajärvellä hän pääsee käymään aika ajoin ja sovitusti. Hän toivoo voivansa painottaa tulevaisuudessa yhä enemmän käsityöyritykseensä. Unelmana olisi toteuttaa kokonaisuus eli kuoseihin sopivat ja itse suunnitellut lasit, kupit, tarjottimet ym.

Kannattaa käydä tutustumassa PiipaLinen verkkosivuihin www.piipalinen.fi, josta löytyy yrityksen tarinaa ja löytyypä sieltä myös Utajärvelle omistettu tyyny eli Rokuan kasveista ja maisemista syntynyt Utajärvi-tyyny, jonka oikea nimi viittaa koordinaatteihin: 64°45´45”N 26°25´10”E

Jäämme odottamaan PiipaLinen myyntinäyttelyä. 🙂

PiipaLinen tuotteista voi kysyä: Sirpa Lehtola p. 0451126997, piipalinen@piipalinen.fi

Alla olevat kuvat: Sirpa Lehtola

Ali Turpeinen oli 16-vuotias, kun hän lähti Kajaanista junalla Helsinkiin leipurioppiin. Junamatka kesti 14 tuntia. Siitä on nyt lähes 53-vuotta. Kolmen vuoden konditoriakoulutuksen aikana Ali oppi leipomisen lisäksi niin pellinpuhdistusta ja varastokirjanpitoa kuin liiketalouden laskentaa. Kyseinen ”oppikoulu” oli iso yritys nimeltä Hyvä Maku Oy. 23-vuotiaana Turpeinen pääsi jo vetämään omaa leipomo-osastoa.

80-luvulle tullessa Ali keksi keinon, miten rieskoja voisi tuottaa tehokkaammin ja perusti oman rieskaleipomon. Uudesta 86 neliön navettaleipomosta rieskaa lähti kauppojen kautta ympäri Suomea. Muutaman vuoden päästä hän aukaisi Vantaalle 500 neliön rieskaleipomon. Ali kävi opintomatkoilla Englannissa, Intiassa, Ranskassa ja muualla, bisnes kukoisti.
90-luvun lama järjesti yrittäjille omat kuvionsa, vei voitot ja jätti velat. Mutta kun Suomeen ilmestyi Pizza Hut, alkoi Ali valmistaa pannupizzapohjia. Niiden menekki nosti leipomon pizzapohjien tuotannon 40 000 kappaleeseen kuukaudessa.

Utajärvi ja uudet haasteet

Utajärvellä leipomon historia alkaa noin 10 vuoden takaa, jolloin tytär Pia Nissinen perusti kuntaan oman konditorian. Kun tyttären perhe alkoi kasvaa, alkoi isä Ali kulkea Etelä-Suomesta Pian apuna. 1½ vuotta sitten puolison poismenon jälkeen Ali muutti Utajärvelle kokonaan.

Omaleipurin tie kulki kuitenkin uuteen kriisin ytimeen, koronaan. Vuosi sitten leipomon tuotannosta 90% meni vientiin; Thaimaahan, Kanariansaarelle, Turkkiin ja Egyptiin. Lentoliikenteen loppumisen myötä vienti katosi. Kun kotikulmillakin pandemia työnsi ovet kiinni, tuotannosta lähti kertaheitolla 100%.

Korona laittaa ajattelemaan ja uusiutumaan, kaivamaan vanhoja konsepteja esiin. Pannupizzapohjat ovat nyt saaneet uuden startin, sillä Omaleipurista saa näitä herkullisia uunilämpimiä pannupizzoja tilaamalla ja hakemalla. Niitä voi myös käydä ostamassa pakasteena ja paistella sitten itse kotona vaikka saunaillan herkuksi. Myös kauppojen paistopisteistä saa Omaleipurin pannupizzoja tuoreina herkkupaloina.

Leipomon tuotteisiin kuuluu myös Ranskassa 2018 vuonna palkittu perunarieska. Lisäksi leipomon hyllyssä tuoksuu ranskalainen fougasse, josta Ali on luonut juusto- ja valkosipuliversiot, (mielettömän herkullisia). Näitä fougasseja kun nappaa ohiajaessaan mukaansa vaikka mökkireissulle, niin jopa on eväät kohdallaan.

Miten miehellä riittää vielä intoa leipomoalalla?
– Kun onnistuu, siitä tulee pattereihin virtaa, tuumaa Ali Turpeinen.

Utajärven Omaleipurin remontti alkaa olla valmis ja maakunnassa ollut ravintolasulku päättynyt. Leipomon väki toivottaa kaikki tervetulleeksi uusittuun ranskalaisaiheiseen kahvioon nauttimaan lämpimistä leipomotuotteista.
Tutustu Omaleipurin verkkosivuille

Utajärven apteekissa eletään digitaalisen kehityksen ja uusien palvelujen aikaa.

Reilu vuosi sitten Kalajoen apteekista Utajärven apteekkariksi siirtynyt Riitta-Liisa Leinonen kertoi muun muassa uudesta lääkkeiden ja apteekkituotteiden kotiinkuljetuspalvelusta. Palvelu on alkanut tämän vuoden helmikuussa ja koskee kaikkia utajärveläisiä. Kotiinkuljetuksen hinta on 10€, kun matka on alle 20km ja 15€, kun matka on yli 20km. Apteekki ei ole jatkuvasti lähtövalmiudessa vaan kuljetuksen voi tilata erikseen vaikka puhelimitse.

Digitaalisten palvelujen kehittäminen on tuonut apteekin eteiseen noutoautomaatin. Asiakas voi tilata automaattiin tuotteita apteekista ja saa tilatessaan avauskoodin tekstiviestillä. Apteekin eteiseen pääsee minä vuorokauden aikana tahansa käyttämällä tilauksen yhteydessä saatua koodia. Kaapin lokero aukeaa myös saadulla puhelinkoodilla. Noutoautomaattiin ei voi tilata huumaavia aineita eikä suuria määriä särkylääkkeitä tai kylmäsäilytystä vaativia tuotteita.

Toukokuun aikana apteekkiin saadaan uutena videopalvelu. Palveluun tarvittavan sovelluksen voi ladata kännykkään ja ottaa yhteyttä apteekkiin salasanan kautta.

Apteekkari Riitta-Liisa Leinonen painottaa, että apteekin tärkein tehtävä on antaa lääkeneuvontaa niin, että se kohdistuisi asiakkaan terveydenhoidon kannalta oikein siten, että vältyttäisi turhilta lääkehoidoilta ja liialta lääkitykseltä. Leinonen kertoo, että joskus joudutaan kieltäytymään lääkkeen myymisestä. Näin toimitaan, jos havaitaan lääkkeiden väärinkäyttöä tai muutoin pidetään järkevänä vaihtoehtona ostamatta jättämistä. Apteekin tavoitteena ei olekaan se, että saataisiin myytyä mahdollisimman paljon, vaan se, että asiakas saisi siitä tavoiteltavan terveyshyödyn. Lääkeneuvonnan lisäksi apteekissa annetaan terveysneuvontaa.

Apteekissa palveluista ja ajankohtaisista asioista tiedottaminen koetaan tärkeäksi. Tiedottamista tukee kuusi kertaa vuodessa koteihin jaettava oma apteekkilehti. Apteekin verkkosivut on juuri uusittu ja Facebook sekä Instagram ovat niin ikään käytössä. Apteekkien tiedottaminen on lain säätelemää, jota valvoo valvova viranomainen, Fimea.

Korona ei ole verottanut Utajärven apteekin asiakaskuntaa vaan jopa päinvastoin. Vakiintunut asiakaskunta on pysynyt ja mökkiläisten sekä etätyötä tekevien osuus pitää apteekin toiminnan tasaisena. Apteekin henkilökunta kehottaa kuntalaisia olemaan yhteyksissä, mikäli jokin asia askarruttaa terveyteen tai lääkitykseen liittyen.

Utajärven apteekin uudet verkkosivut https://www.utajarvenapteekki.fi/

Palkkatuki on rahallinen tuki, jolla TE-palvelut korvaa työnantajalle osan työttömän työnhakijan palkkauskustannuksista. Työnantajan on mahdollista saada palkkatukea vain työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneen henkilön palkkaamiseen. Palkkatuetun työn tarkoituksena on parantaa tuella palkattavan henkilön ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Lue lisää palkkatuesta

Aappo ja Rauha Juntunen asuvat kauniilla Utajärven Sanginkylällä järven rannalla. Matkaa kuntakeskukseen on 21km.

Naimisiin Aappo ja Rauha menivät 54 vuotta sitten. Yhdessä on eletty ja tehty töitä, harrastettu monenmoista. Viisi vuotta sitten Aappo huomasi, että Rauhalta eivät enää arkiaskareet luonnistuneet. Diagnoosi oli Alzheimeriin viittaava dementia. Aappo koki lopulta, että omaishoitajuus on hälle jo liian raskasta, jotain apua olisi saatava. Koska tytär Eira asuu 150m:n päässä, alkoi Aappo selvittämään tyttären palkkaamista Rauha-äidin henkilökohtaiseksi avustajaksi. Eira puolestaan selvitti oikeuttaan palkkatukeen.

Utajärven kunnasta asiaa kyseltyään, Aappolle selvisi työllisyyskoordinaattori Janne Vaattovaara-Vannisen avulla, että se on täysin mahdollista. Se, että myös yksityishenkilö voi palkata palkkatukeen oikeutetun henkilön. Tämä etu ei siis koske ainoastaan yhdistyksiä ja yrityksiä.

Niinpä isä Aappo, joka on vaimonsa edunvalvoja, palkkasi hoitajan, tyttärensä Eiran. Eirasta tuli äitinsä henkilökohtainen avustaja. Aappo halusi kertoa asiasta, joka aivan oikein, hyödyttäisi myös muita samassa tilanteessa olevia syrjäseuduilla asuvia, työttömiä ja työvoiman tarvitsijoita. Aappo Juntunen ja Eira Karhula kertovat ajatuksiaan videolla, joka löytyy Yritystarinoiden videojutuista. Myös Janne Vaattovaara-Juntunen aukaisee siinä palkkatukeen liittyviä seikkoja.
(Kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla)

Utajärven Mustikkakankaalla myhäilee tyytyväinen yrittäjä. Orasko Oy:n uusi saha käynnistyy ihan näillä näppäimillä ja tulevaisuus näyttää aikakauteen nähden valoisalta. Yrittäjänä taipaleelle mahtuu aina haasteita ja riskejä, mutta Hany Yacubille matka Egyptin kuumilta hiekka-aavikoilta Pohjois-Pohjanmaan pakkasiin sahayrittäjäksi on ollut kannattava oppikoulu.

– Minä olen ollut yrittäjyyden tiellä nuoresta pojasta alkaen. Isäni oli yrittäjä ja sain olla mukana näkemässä ja kokemassa yrittäjyyttä, lopulta myös vastata yrityksen toiminnasta. Kertoo Hany Yacub.

Yacub saapui Suomeen 2004 ja perusti perheen Varkauteen. Hän perehtyi puu- ja sahateollisuuteen ja ryhtyi välittämään suomalaista sahatavaraa kotimaahansa Egyptiin.

– Egyptissä suomalainen mänty on erityisen arvostettua. Maassa on 105 miljoonaa asukasta ja joka vuosi siellä rakennetaan 1½ miljoonaa asuntoa. Suomalaista petäjää halutaan käyttää niin talonrakennuksessa kuin huonekalujen valmistuksessa.

Heti tuotannon ostettuaan Yacub lähti kehittämään sahan toimintaa. Kolmessa vuodessa Orasko Oy:n Mustikkakankaalla aloittanut tytäryhtiö Haadex Oy:n kapasiteetti kasvoi kolminkertaiseksi, jonka johdosta Yacub päätti käynnistää uuden sahan rakentamisen.  Uuden sahan, emoyhtiö Orasko Oy:n rakentaminen aloitettiin Mustikkakankaalla vuonna 2018. Juuri valmistunut sahalinja mahdollistaa nyt monipuolisemman sahatavaran tekemisen. Kun Haadex Oy:n tuotantovolyymi on noin 45 -50 000 m³ vuodessa, uuden sahalinjan kapasiteetti on 140 000 m³ vuodessa.

– Samanaikaisesti olemme kasvattaneet markkina-alueita. Meiltä lähtee sahatavaraa Oulun ja Kotkan satamien kautta muun muassa Egyptiin, Saudi-Arabiaan, Jemeniin, Eestiin, Latviaan, Liettuaan, Etelä-Koreaan ja Kiinaan, Yacub kertoo.

Utajärven saha työllistää tällä hetkellä 35 työntekijää, jonka lisäksi saha käyttää useita aliurakoitsijoita.

Utajärven Yrityspuisto ja kunta yrittäjän tukena

Utajärvellä yrittäjien tukemiseen on panostettu monesta näkökulmasta. Kunta kuuntelee tarkoin yrittäjien toiveita ja pyrkii esimerkiksi asemakaavoituksessa ottamaan huomioon yritysten sijoittumisen edellytyksiä mahdollisimman sujuvasti ja tasapuolisesti.

Kehittämismyönteisyys on sisältynyt kunnan arvoihin vuodesta 1991 lähtien. Innovatiivisuus, ennakkoluulottomuus ja suunnitelmallisuus sekä elinkeinojen, että asumisen kehittämisessä ovat Utajärven vahvuuksia. Kunnan veto-ja pitovoimaan on satsattu rakentamalla valokuituverkko. IT-yhteydet, mutta myös valtatien ja junaradan varsi suovat valtavan suuria etuja ja mahdollisuuksia niin kuntalaisten kuin yrittäjien arkeen.

Utajärven Yrityspuisto Oy on Utajärven kunnan perustama teollisuuden ja elinkeinojen kehittämisyhtiö, joka kehittää alueen yritysympäristöä jatkuvasti ja luo edellytyksiä uusien yritysten syntyyn sekä tukee alkavien ja jo toimivien yritysten toimintaa. Yrityspuisto ei siis rahoita yrityksiä, mutta ahkeroi määrätietoisesti yritysten menestymisen puolesta.

– Kyllä täytyy sanoa, että ilman kunnan ja Yrityspuiston vahvaa tukea ja luottamusta en olisi uskaltanut ryhtyä sahan ostoon. Heidän ansiostaan sahalla on ollut mahdollisuus onnistua, kasvaa ja kehittyä. Olen suuresti kiitollinen kunnan ja Yrityspuiston väelle, sanoo Yacub.

– Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Uuden sahan myötä voimme kehittää jatkojalosteita ja tavoitteena on myös kaiken puutavaran kuivaaminen Utajärvellä. Tähän asti puun kuivaus on hoidettu aliurakoitsijoilla ympäri Suomea.

Teollisuusalue toteuttaa yrittäjien tarpeita

Mustikkakankaan raskaan teollisuuden aluetta on kehitetty yhdessä alueella jo toimivien yrittäjien kanssa. Kunta näkee erittäin tärkeäksi mahdollistaa yrityksien kehittymisen ja laajentumisen edellytykset. Mustikkakankaan asemakaavaa on laajennettu kahdessa osassa ja uusia suuria tontteja muodostuu yli kaksikymmentä. Asemakaavassa mahdollistetaan alueella jo toimiva kiertotalous ja sen kehittyminen sekä huomiota kiinnitetään kiertotaloustuotteiden käyttöasteen nostamiseen ja hiiliviisauteen.

Nykyinen Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee Oulu-Kajaani välisen valtatie 22:n ja rautatieyhteyden välissä, sopivan etäällä taajamasta. Valtatieltä Mustikkakankaan alueelle on suunniteltu uusi pääliittymä, joka lisää liikenneturvallisuutta suurten rekkojen kuljettaessa alueella syntyviä materiaalivirtoja. Uusi pääliittymä saadaan käyttöön vuonna 2022.

Tulevaisuudessa Mustikkakankaan alueen nähdään kehittyvän entisestään ja yrityksien toivotaan löytävän toisistaan synergiaetuja. Pitkälle tähtäävissä suunnitelmissa alueen nähdään laajentuvan entisestään ja muun muassa rautatien sivuraidemahdollisuuksista on aloitettava keskustelut.

• jouheva päätöksenteko ja lupapolitiikka: paperiasiat kuntoon muutamassa päivässä
• maksuton ja mutkaton yritysneuvonta apuna liiketoimintasuunnitelmasta ja perustamistoimenpiteistä lähtien
• aktiivisesti kehitettävät, nykyaikaiset Mustikkakankaan ja Lämpötien teollisuusalueet
• työvoimaa hyvin saatavilla
• monipuolinen tonttitarjonta järkevään hintaan niin yrittämiseen kuin asumiseen
• koko kunnan alueelle rakennettu nopea valokuituyhteys 
• Mustikkakankaan teollisuusalueella häiriötön sähkönsaanti omaa voimalinjaa pitkin

Tämä yritystarina löytyy myös MTV:n natiiviartikkeleista.