Attesonilla on kesällä tarjolla opastusta ja kalustoa monenlaisiin aktiviteetteihin niin yksityisille kuin yrityksille hauskanpitoon ja elämyksiin luonnossa. Moni saattaa mieltää Rokuan päiväkohteena, mutta Rokua mahdollistaa aktiviteetteja myös usean päivän reissulle. Vuokraisitko sup-laudan ja kiertelisit Rokuan suppa lammet tai varaisitko ohjatun kalastusmatkan Oulujärvelle? Attesonilta löytyy muun muassa kelluva teltta yöpymiseen kahdelle henkilölle, jonka voi viedä vesistöön ja nauttia luonnon herätyskellosta lintujen ääniä kuunnellen ja vesisängyllä loikoillen. Uutta tälle kesälle tulee poljettavien kajakkien muodossa, joilla on todella kätevä liikkua vesillä. Juha Aitta tuntee Rokuan maastot ja harjanteet, jotka näyttäytyvät eri suunnilta aina erilaisilta ja monipuolisilta. Hän kokee Rokua Geoparkin yrittäjänä yhteistyön yhteisenä voimavarana, joka mahdollistaa kasvun alueella. ”Palveluita tulee olla kattavasti tarjolla asiakkaille.” sanoo Juha Aitta www.atteson.fi 040 5168007
Juha Aitta Atteson fishing
Esittelemme Utajärven yrityksiä ja yritystarinoita sivuillamme. Mikäli haluat esitellä oman yrityksesi ota yhteyttä: Tiia Juntunen yrityskehittäjä Utajärven Yrityspuisto Oy 040 717 9706 tiia.juntunen@utajarvi.fi
Merilän Kartanossa on mahdollisuudet niin suurten kuin pienten perhe- tai virkistysjuhlien järjestämiseen. Luonnonkauniissa Oulujoen ympäristössä vastarannalta löytyy vapaassa käytössä oleva laavu ja Merilän Kartanon kota, joka on varattavissa jopa 50-60 hengelle. Tulisija ja ruokailupöydät mahdollistavat tunnelmalliset tilaisuudet ja juhlat kodassa. ”Kodan miljöö vesistön äärellä ja parannellut lämmitysmahdollisuudet mahdollistavat tilan käytön kesän tapahtumissa ja kodan tunnelmasta voi nauttia pitkälle syksyyn,” kertoo Asko Merilä. Majoitusta on tarjolla 19:ssä 1-5 hengen huoneissa, joista 6 huonetta on juuri valmistunut matkailijoille. Kartano tarjoaa kokouspalveluita valloittavassa maalaismiljöössä kaikkina neljänä vuodenaikana. Vuonna 1811 rakennetussa päärakennuksessa ja laajennusosissa on ruokailutilat ja kokoustilat lähes 280 henkilölle.
Tervareitin varrelta pääsee patikoimalla tai pyöräillen tutustumaan miljööseen. Tänäkin vuonna Oulujoen varrella kulkeva pyhiinvaellusreitti toivottaa tervetulleeksi tutustumaan sekä kirkkoihin että reitin varrella sijaitsevaan Merilän Kartanoon ja sen historiaan. Merilässä on tervan historian myötä liikkunut matkailijoita Kainuusta jokea pitkin jo 1590-luvulta alkaen. Merilän talosta otettiin tervaveneiden peräairoon laskumiehiä laskemaan Pyhän kosket. Myöhemmin v. 1887 Suomen matkailun markkinoinnin alettua, Oulujoen koskenlaskupaketti oli Suomen upein matkailutuote, josta prinssit, presidentit ja Sibeliuskin nauttivat. Oulujoen koskenlaskupakettia myytiin jo tuolloin mm. Helsingissä matkailutoimistossa. Rokua Geoparkin kautta myös kansainväliset matkailijat ovat tervetulleita. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Visit Oulun kanssa. Vastuullisuus teemana on myös tärkeää, kuten matkailun ja ympäristön vastuullisuuden osoittavat sertifikaatit.
Lisätietoa Merilän Kartanon yrittäjä Asko Merilä www.merilankartano.com merilan.kartano@utanet.fi 050 3820206
Esittelemme Utajärven yrityksiä ja yritystarinoita sivuillamme. Mikäli haluat esitellä oman yrityksesi ota yhteyttä: Tiia Juntunen yrityskehittäjä Utajärven Yrityspuisto Oy 040 717 9706 tiia.juntunen@utajarvi.fi
Anita Perttunen Taksipalvelu Perttunen Ky:stä eli Anitan Pirssistä palvelee Utajärven alueella. Anita on toiminut yrittäjänä vuodesta 2020. Hän on toiminut pitkään asiakaspalvelussa ja hän nauttii nykyisessä työssään suunnattomasti ajamisesta, asiakkaista ja vaihtuvista maisemista.
Yrittäjäksi heittäytyminen on tuonut päiviin mukavia kohtaamisia. Alkuvaiheen mietinnät yrittämisestä jokseenkin jännittävänä, jopa pelottavana, asiana ovat vaihtuneet mukaviksi päiviksi. Autokin on päivittynyt sopimaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin, helppoon ja vaivattomaan kulkemiseen.
Anitan tekee onnelliseksi kokonaisvaltainen asiakaspalvelu ja mahtavat asiakkaat, joiden ansiosta työ on mukavaa ja palkitsevaa. Asiakkaista puhuttaessa iloisuus välittyy Anitan olemuksesta, joten on selvää että asiakaspalvelu on hänelle sydämen asia.
Yrittäjyysvalmennuksesta hyötyä käytännön asioihin
Anita osallistui Yrityspuiston järjestämään yrittäjyysvalmennukseen keväällä 2020. Hän koki saaneensa vahvistusta yrittäjänä tarvittaviin käytännön asioihin, kuten yritysmuodon valintaan ja hyvän tilitoimistokumppanin tärkeyteen.
Esittelemme Utajärven yrityksiä ja yritystarinoita sivuillamme. Mikäli haluat esitellä oman yrityksesi ota yhteyttä: Tiia Juntunen yrityskehittäjä Utajärven Yrityspuisto Oy 040 717 9706 tiia.juntunen@utajarvi.fi
Kiinteistöhuolto Vilho Moilanen tarjoaa kiinteistönhuollon palveluita sekä yksityisille, yrityksille että taloyhtiöille. Kiinteistöhuolto aloittaa toimintansa Utajärvellä 14.3.2022.
Vilho on koulutukseltaan kirvesmies hänen palveluihinsa kuuluvat myös ulko- ja sisätilojen rakennus- ja remonttityöt. Kiinteistöhuollon työnkuvaan kuuluu muun muassa talvella käsi- ja kattolumityöt sekä kesällä nurmikonleikkaus. Myös haasteelliset puiden kaadot pihoilta onnistuu.
Positiivisuus ja innostuneisuus huokuu Vilhon asenteesta. Vilhon tekee onnelliseksi yrittäjyydessä vapaus vaikuttaa millaista työtä tekee ja millainen työpäivien kulku on. Parhaiten Vilhon tavoittaa soittamalla numeroon 041 3121 322
Kuva: Vilho Moilanen
Esittelemme Utajärven yrityksiä ja yritystarinoita sivuillamme. Mikäli haluat esitellä oman yrityksesi ota yhteyttä: Tiia Juntunen yrityskehittäjä Utajärven Yrityspuisto Oy 040 717 9706 tiia.juntunen@utajarvi.fi
Koulutettu hieroja Julia Pinoniemi on aloittanut syyskuussa 2021 toimintansa ja palvelee asiakkaitaan Utajärven keskustassa osoitteessa Mannintie 1 G 3. Julia on ammatiltaan hieroja sekä lähihoitaja. Hän innostui hierojan ammatista jo opiskellessaan lähihoitajan kuntoutuksen osaamisalan tutkintoa. Hän tarjoaa asiakkailleen klassista hierontaa, purentalihashierontaa, fasciakäsittelyä ja kinesioteippausta. Tunnelma Julian tiloissa on hyvin raikas ja rauhallinen, tiloihin on mukava tulla rentoutumaan. Julian tekee onnelliseksi työ josta hän pitää.
Utajärvellä Kormun kylässä Turjalantilan pihalla myöhäilee onnellinen pariskunta, Juha ja Elina Tervo.
Ollaan Juhan lapsuuden maisemissa, sillä 100-vuotias Turjalantila on hänen isänsä syntymäkoti ja toiminut alusta pitäen suvun kesämökkinä. Täällä on ollut mukava pikkupentuna kirmata ja samalla tavalla mökin tantereilla viihtyy nyt myös Juhan ja Elinan viisivuotias Santtupoika.
Elina on alun perin lähtöisin Pudasjärveltä ja Juha Kempeleestä. Heidän tiensä kohtasivat Vantaalla, jonne molemmat olivat muuttaneet töiden perässä.
– On oltu täällä Turjalantilalla kesät ja kaikki lomat ja varsinkin kun lapsi syntyi, tämä oli aina tukikohtana. Ja aina täällä ollessa oli niin seesteinen ja onnellinen olo, Elina kertoilee. – Kun kaupungissa piti olla joku aina vahtimassa lasta ulkona, mutta täällä voi ovi olla auki, sinne vaan pihalle, täällä voipi olla vapaasti. Santtu oli jo kolmevuotiaana sitä mieltä, että ei lähdettäisi täältä ollenkaan pois.
Naapurista löytyi Santulle hyvä kaveri. Iiron kanssa on kiva seikkailla ja hypellä hiekkakuopalla, ja kiivetä puumajaan.
Iiro ja Santtu
.
Vuosi sitten tuli sellainen hetki, että oli tehtävä uusia päätöksiä. Korona ajoi Juhan työttömäksi.
Tervon perheestä tuli utajärveläisiä.
– Nepä alako työasiatkin järjestymmään. Pääsin kunnan vesilaitokselle oppisopimuksella töihin. On se parempi kuin ei mitään, vaikkei nyt ihan ole sitä, mitä viimeset 20 intohimoisesti tein, olin lentokonemekaanikkona Finnairilla. En tykkää olla jouten, Juha sanoo.
Elina pääsi ensin töihin Vaalaan ja kun Utajärvellä avautui hammashoitolaan toimi, hän sai vakituisen työpaikan uudesta kotikunnastaan. Pohjoisessa asuminen ja eläminen on Tervon perheen mukaan niin erilaista. Se, mikä on Utajärvellä erityisen mukavaa ja tarpeellista, on maksuton päiväkoti.
– Ei sitä muut oikein ymmärrä, että onko se edes mahdollista, Elina sanoo hymyillen. – Eikä se tarkoita, että se olisi silloin laadultaan huonompaa, päinvastoin. Ryhmäkoot ovat pienempiä kuin etelässä, on kivat hoitajat, maailman parasta ruokaa, varhaiskasvatusasiat huomioidaan, tehdään retkiä ym. Ilmaisen päivähoidon johdosta käteen jäävä kolmisen sataa euroa, sen voin käyttää lapsen hyvinvointiin.
Koti on tällä hetkellä rivitalossa, mutta haaveena on omakotitalo. Turjalantilalla käydään tuon tuosta viihtymässä ja haaveilemassa. Mökin taakse perhe aikoo perustaa kasvimaan, josta saadaan perunaa, porkkanoita ja vaikka mansikoita.
Pipelife valmistaa ratkaisuja talo- ja kunnallisteknisiin kohteisiin, teollisuuden tarpeisiin sekä toimii muovituotteiden sopimusvalmistajana monille toimialoille. Tuotteita valmistetaan yhtiön tuotantolaitoksilla Utajärvellä, Haaparannassa, Iissä, Jyväskylässä, Loimaalla sekä Joensuussa. Tehtaita on 26 maassa. Utajärvellä 70% tuotteista on PVC tuotteita, joista tärkeimmän osuuden vie kaapelisuojaus.
Sain käydä tutustumassa Utajärven Pipelifen tuotantolaitokseen, jossa suolletaan putkia kolmessa työvuorossa. Tehtaan historia on värikäs, mutta nousujohteinen. Matkanvarrella on tapahtunut fuusioita ja nimenvaihdoksia. Tehdas on toiminut Utajärven Mustikkakankaalla Pipelife nimellä vuodesta 2000 alkaen.
– Meillä valmistetaan tuotteita PVC:sta, polyeteenistä ja polypropeenista, kertoo tehtaanjohtaja Heikki Pirttikoski.
– Joka vuosi on satsattu noin miljoona euroa tehtaan investointeihin ja saatu sitä kautta uutta teknologiaa. Tälläkin hetkellä on meneillään kattava teollisen tiedonsiirron projekti, jonka tuloksena saadaan tarkkailtua koko tuotantosysteemiä ja koneistoa.
Kierrätyksellä tehdään tulosta
Pipelife toteuttaa Mustikkakankaan ja koko kunnan kiertotalousstrategiaa. Muoviraaka-aineet kierrätetään, mitään ei mene hukkaan vaan kaikki käytetään uudelleen. Kierrätyksen, uuden teknologian ja yhdessä kehiteltyjen työtapojen johdosta vaikutetaan positiivisesti tuotannon tehokkuuteen ja tulokseen.
Putkien sisäosa voidaan valmistaa kierrätysmateriaalista.
– Keltaisella PVC -putkella ollut suuri kysyntä, koska ilmajohtoja on alettu laittaa maahan, sanoo Pirttikoski.
– Korona toi viime vuonna omat haasteensa. Varaosien saaminen oli hankalaa, koska Italiassa, joka on komponenttien valmistaja, toimittiin vajaalla miehityksellä. Siitäkin huolimatta Utajärvellä tehtiin kaikkien aikojen tuotantoennätys. Täällä valmistettiin ja toimitettiin yli 10 000 tonnia valmista muoviputkea. Kyllä se niin on, että kun haastetaan, pystytään aina parempaan, Pirttikoski tuumaa.
Kunta ja Yrityspuisto kumppanina
– Kunnan ja Yrityspuiston kanssa on tehty monenlaista yhteistyötä, rakennettu ja vuokrattu halleja, tehty tonttikauppaa ym.
Kyllä kaikki on sujunut ihan hyvin, mutta toivomme täällä, että jatkossakin tehtaan suuntaan tiedotetaan mahdollisimman ajoissa esim. kaavoitukseen ym. liittyvistä suunnitelmista, jotta ehdimme ottaa kantaa ja vaikuttaa omalta osaltamme, Pirttikoski muistuttaa.
Kannustava työympäristö auttaa jaksamaan
Alun perin 1986 oululaisesta putkifirmasta Hafab Oy:stä maailmanlaajuiseen Pipelife -konserniin sulautunut LVI-tehdas työllistää Utajärvellä 31 työntekijää ja investointien kautta lisäksi kolme yrittäjän työntekijää. Kolmivuorossa toteutuva tehdastyö on raskasta ja stressaavaa. Pirttikoski kertoo Pipelifen panostavan työntekijöiden hyvinvointiin tarjoamalla koulutuksia ja virkistymismahdollisuuksia. Työntekijöitä myös kannustetaan osallistumaan oman työnsä ja toimintaympäristönsä kehittämiseen.
– Pipelife on pitkään ollut paras suomalainen teollinen työpaikka. On osallistuttu esimerkiksi vuosittain Great Place to Work – vertailuun ja oltu siellä kärjessä koko ajan, kertoo tehtaanjohtaja Heikki Pirttikoski.
– Ollaan pieni organisaatio, työntekijät ovat osaavia ja joustavia. Kyllä tämä työporukka on itse ansainnut paikkansa täällä Pohjois-Suomessa.
Kunniamainintoja on tehtaalla jaettu esim. Vuoden Esimies, Johtaja, Työkaveri, Laatupalkinto, Maineteko, Majakka tai Tsemppari -nimikkeellä.
Sirpa Lehtolalla oli pysähtymisen ja miettimisen paikka, kun elämä heitti lähipiiriin vakavia käännekohtia. Jos ei nyt niin milloin sitten? mietti Sirpa. Hän oli tuohon aikaan Oulun yliopistolla töissä ja luki myös samaan aikaan Raahessa artesaaniksi. Koko ajan oli ollut mielessä, että olisi ihanaa luoda ihan omaa, perustaa yritys.
Utajärvellä kunnassa tuohon aikaan työskenteli Savolaisen Mirja, jonka kautta Sirpan tietoon tulivat Yrityspuiston tilat Vanhatiellä.
”Vuokon kautta se sitten toteutui, tilan vuokraus. Tulin tänne kolme vuotta sitten ja viime vuonna olikin tarkoitus pitää jo avoimien ovien päivä. Tulikin korona”, Sirpa kertoo.
Sirpan yritys on PiipaLinen, jonka myyntituotteisiin kuuluu käsinpainetusta pellavasta tehtyjä sisustustekstiilejä sekä kuviolaseja. Luominen ja suunnittelu ovat hänelle erityisen mieluista ja se näkyy kyllä tuotteissa, jotka ovat kerta kaikkiaan upeita. On luonnollisia ja raikkaita kuvioita, värit ja muodot ovat harmoniassa. Tuntuu, kuin huoneeseen tulisi heti enemmän happea ja valoa, kun katselee PiipaLinen kuoseja.
Käsinpainaminen vaatii kuitenkin aikaa ja paneutumista. Haaveena olisi saada siirrettyä itse tuottaminen isommille toimijoille ja keskittyä itse vain luomiseen. Sirpa kertoo olevansa tarkka tuotteiden laadusta ja käyttökelpoisuudesta.
Utajärvellä Vanhatien tiloissa on helppo luoda ja toteuttaa itseään. ”Tykkään olla Utajärvellä yrittäjänä siksi, kun tämä on sopivan pieni paikka. Utajärvellä on helppo hoitaa asioita ja tiedän aina keneen ottaa yhteyttä. Esimerkiksi matkahuollon kanssa asiointi on jouhevampaa kuin kaupungissa”, Sirpa tuumaa.
PiipaLinen tuotteita voi ostaa verkkokaupasta ja niitä voi käydä ostamassa suoraan myös Vanhatie 84 tuotantotilasta. Sirpa itse asuu Oulussa ja työskentelee Ylivieskassa hammashoitajana, joten Utajärvellä hän pääsee käymään aika ajoin ja sovitusti. Hän toivoo voivansa painottaa tulevaisuudessa yhä enemmän käsityöyritykseensä. Unelmana olisi toteuttaa kokonaisuus eli kuoseihin sopivat ja itse suunnitellut lasit, kupit, tarjottimet ym.
Kannattaa käydä tutustumassa PiipaLinen verkkosivuihin www.piipalinen.fi, josta löytyy yrityksen tarinaa ja löytyypä sieltä myös Utajärvelle omistettu tyyny eli Rokuan kasveista ja maisemista syntynyt Utajärvi-tyyny, jonka oikea nimi viittaa koordinaatteihin: 64°45´45”N 26°25´10”E
Jäämme odottamaan PiipaLinen myyntinäyttelyä. 🙂
PiipaLinen tuotteista voi kysyä: Sirpa Lehtola p. 0451126997, piipalinen@piipalinen.fi
Ali Turpeinen oli 16-vuotias, kun hän lähti Kajaanista junalla Helsinkiin leipurioppiin. Junamatka kesti 14 tuntia. Siitä on nyt lähes 53-vuotta. Kolmen vuoden konditoriakoulutuksen aikana Ali oppi leipomisen lisäksi niin pellinpuhdistusta ja varastokirjanpitoa kuin liiketalouden laskentaa. Kyseinen ”oppikoulu” oli iso yritys nimeltä Hyvä Maku Oy. 23-vuotiaana Turpeinen pääsi jo vetämään omaa leipomo-osastoa.
80-luvulle tullessa Ali keksi keinon, miten rieskoja voisi tuottaa tehokkaammin ja perusti oman rieskaleipomon. Uudesta 86 neliön navettaleipomosta rieskaa lähti kauppojen kautta ympäri Suomea. Muutaman vuoden päästä hän aukaisi Vantaalle 500 neliön rieskaleipomon. Ali kävi opintomatkoilla Englannissa, Intiassa, Ranskassa ja muualla, bisnes kukoisti. 90-luvun lama järjesti yrittäjille omat kuvionsa, vei voitot ja jätti velat. Mutta kun Suomeen ilmestyi Pizza Hut, alkoi Ali valmistaa pannupizzapohjia. Niiden menekki nosti leipomon pizzapohjien tuotannon 40 000 kappaleeseen kuukaudessa.
Utajärvi ja uudet haasteet
Utajärvellä leipomon historia alkaa noin 10 vuoden takaa, jolloin tytär Pia Nissinen perusti kuntaan oman konditorian. Kun tyttären perhe alkoi kasvaa, alkoi isä Ali kulkea Etelä-Suomesta Pian apuna. 1½ vuotta sitten puolison poismenon jälkeen Ali muutti Utajärvelle kokonaan.
Omaleipurin tie kulki kuitenkin uuteen kriisin ytimeen, koronaan. Vuosi sitten leipomon tuotannosta 90% meni vientiin; Thaimaahan, Kanariansaarelle, Turkkiin ja Egyptiin. Lentoliikenteen loppumisen myötä vienti katosi. Kun kotikulmillakin pandemia työnsi ovet kiinni, tuotannosta lähti kertaheitolla 100%.
Korona laittaa ajattelemaan ja uusiutumaan, kaivamaan vanhoja konsepteja esiin. Pannupizzapohjat ovat nyt saaneet uuden startin, sillä Omaleipurista saa näitä herkullisia uunilämpimiä pannupizzoja tilaamalla ja hakemalla. Niitä voi myös käydä ostamassa pakasteena ja paistella sitten itse kotona vaikka saunaillan herkuksi. Myös kauppojen paistopisteistä saa Omaleipurin pannupizzoja tuoreina herkkupaloina.
Leipomon tuotteisiin kuuluu myös Ranskassa 2018 vuonna palkittu perunarieska. Lisäksi leipomon hyllyssä tuoksuu ranskalainen fougasse, josta Ali on luonut juusto- ja valkosipuliversiot, (mielettömän herkullisia). Näitä fougasseja kun nappaa ohiajaessaan mukaansa vaikka mökkireissulle, niin jopa on eväät kohdallaan.
Miten miehellä riittää vielä intoa leipomoalalla? – Kun onnistuu, siitä tulee pattereihin virtaa, tuumaa Ali Turpeinen.
Utajärven Omaleipurin remontti alkaa olla valmis ja maakunnassa ollut ravintolasulku päättynyt. Leipomon väki toivottaa kaikki tervetulleeksi uusittuun ranskalaisaiheiseen kahvioon nauttimaan lämpimistä leipomotuotteista. Tutustu Omaleipurin verkkosivuille
Utajärven apteekissa eletään digitaalisen kehityksen ja uusien palvelujen aikaa.
Reilu vuosi sitten Kalajoen apteekista Utajärven apteekkariksi siirtynyt Riitta-Liisa Leinonen kertoi muun muassa uudesta lääkkeiden ja apteekkituotteiden kotiinkuljetuspalvelusta. Palvelu on alkanut tämän vuoden helmikuussa ja koskee kaikkia utajärveläisiä. Kotiinkuljetuksen hinta on 10€, kun matka on alle 20km ja 15€, kun matka on yli 20km. Apteekki ei ole jatkuvasti lähtövalmiudessa vaan kuljetuksen voi tilata erikseen vaikka puhelimitse.
Digitaalisten palvelujen kehittäminen on tuonut apteekin eteiseen noutoautomaatin. Asiakas voi tilata automaattiin tuotteita apteekista ja saa tilatessaan avauskoodin tekstiviestillä. Apteekin eteiseen pääsee minä vuorokauden aikana tahansa käyttämällä tilauksen yhteydessä saatua koodia. Kaapin lokero aukeaa myös saadulla puhelinkoodilla. Noutoautomaattiin ei voi tilata huumaavia aineita eikä suuria määriä särkylääkkeitä tai kylmäsäilytystä vaativia tuotteita.
Toukokuun aikana apteekkiin saadaan uutena videopalvelu. Palveluun tarvittavan sovelluksen voi ladata kännykkään ja ottaa yhteyttä apteekkiin salasanan kautta.
Apteekkari Riitta-Liisa Leinonen painottaa, että apteekin tärkein tehtävä on antaa lääkeneuvontaa niin, että se kohdistuisi asiakkaan terveydenhoidon kannalta oikein siten, että vältyttäisi turhilta lääkehoidoilta ja liialta lääkitykseltä. Leinonen kertoo, että joskus joudutaan kieltäytymään lääkkeen myymisestä. Näin toimitaan, jos havaitaan lääkkeiden väärinkäyttöä tai muutoin pidetään järkevänä vaihtoehtona ostamatta jättämistä. Apteekin tavoitteena ei olekaan se, että saataisiin myytyä mahdollisimman paljon, vaan se, että asiakas saisi siitä tavoiteltavan terveyshyödyn. Lääkeneuvonnan lisäksi apteekissa annetaan terveysneuvontaa.
Apteekissa palveluista ja ajankohtaisista asioista tiedottaminen koetaan tärkeäksi. Tiedottamista tukee kuusi kertaa vuodessa koteihin jaettava oma apteekkilehti. Apteekin verkkosivut on juuri uusittu ja Facebook sekä Instagram ovat niin ikään käytössä. Apteekkien tiedottaminen on lain säätelemää, jota valvoo valvova viranomainen, Fimea.
Korona ei ole verottanut Utajärven apteekin asiakaskuntaa vaan jopa päinvastoin. Vakiintunut asiakaskunta on pysynyt ja mökkiläisten sekä etätyötä tekevien osuus pitää apteekin toiminnan tasaisena. Apteekin henkilökunta kehottaa kuntalaisia olemaan yhteyksissä, mikäli jokin asia askarruttaa terveyteen tai lääkitykseen liittyen.
